Uutinen

Nicaraguan järjestöt ymmärtävät Suomen budjettitukileikkausta

Suomi päätti jäädyttää Nicaragualle annettavan suoran budjettituen loppuvuodeksi. Ahtaalla olevat kansalaisaktivistit ymmärtävät tukijamaan perusteita ja toivovat lisää liikkumatilaa.
Toni Sandell
6.11.2008

Ensin "Suomi leikkaa apuaan", ja sitten "Suomi? Hyvää matkaa". Näin otsikoi El Nuevo Diario -lehti etusivunsa peräkkäisinä päivinä. Suomen päätös Nicaragualle annettavan budjettituen lakkauttamisesta on saanut erittäin suurta huomiota Nicaraguan lehdistössä.

Nicaraguassa Suomen päätökseen suhtaudutaan kahtalaisesti: hallitus ei ota asiasta paineita, mutta oppositio on huolissaan, että kohta myös muut avunantajat liittyvät Suomen rintamaan. Englanti ja Saksa keskeyttivät budjettitukensa jo aiemmin tänä vuonna.

Rahan vakuudeksi tekoja

Kepa järjesti tällä viikolla keskustelutilaisuuden kuullakseen nicaragualaisten kansalaisjärjestöjen mielipiteitä budjettituen leikkauksesta. Suomi jäädytti loppuvuoden suoran budjettituen Nicaragualle, koska tuleviin paikallisvaaleihin on liittynyt epäselvyyksiä, ja hallitus on pyrkinyt kaventamaan kansalaisyhteiskunnan liikkumatilaa poliittisissa kysymyksissä.

Kepan tilaisuuteen osallistuivat kaikki Kepan kumppanijärjestöt, Suomen Nicaraguan-lähetystön virkamiehiä sekä Nicaraguassa vierailevia Suomen ulkoministeriön edustajia. Suomen päätös sai Kepan kumppanijärjestöjen tuen. Ne arvioivat, että pitkällä tähtäimellä päätös saattaa johtaa parempiin tuloksiin köyhyyden vastaisessa työssä.

"Jos tulevat vaalit eivät ole läpinäkyvät, jos järjestöt eivät enää voi tehdä poliittista vaikuttamistyötä ja valtion budjetti ei ole läpinäkyvä, ei saa pysyä vaiti. Siksi tuen Suomen päätöstä (budjettituen jäädyttämisestä)," sanoi Coordinadora Civilin edustaja Georgina Muñez.

Suomen tarkoituksena on suunnata valtion budjettiin tarkoitetut rahat muuhun kehitysyhteistyöhön Nicaraguassa. Kohde on vielä määrittelemättä.

Järjestöjen työ entistä tärkeämpää

Keskustelun tarkoituksena oli pohtia, mitä järjestöt ja avunantajat voivat nykyisessä tilanteessa tehdä. Järjestöt olivat yksimielisiä siitä, että järjestöjen mahdollisuuksia poliittiseen vaikuttamistyöhön pitää puolustaa.

"Me aiomme jatkaa köyhyyden vastaista työtämme", julisti Muñez. Hänen edustamansa järjestö Coordinadora Civil on kansalaisjärjestöjen yhteistyöelin, ja se on myös ollut Nicaraguan sandinisti-hallituksen arvostelun kohteena.

Kepan keskustelussa koettiin, että järjestöjen työnä on yhä vahvemmin seurata valtion politiikkaa ja esittää rakentavia ehdotuksia sen parantamiseksi. Esimerkiksi valtion budjetin ja kansallisen kehityssuunnitelman toimeenpanon aktiivinen seuranta on entistä tärkeämpää, sillä valtio jakaa aiempaa nihkeämmin tietoa budjetin käytöstä omaehtoisesti.

Lähetystöltä tukea järjestöille

Suomen Managuan suurlähettiläs Eija Rotinen korostaa, että kansalaisjärjestöt ovat välttämätön kanava köyhyyden vastaisessa taistelussa. Nicaraguan hallitus on kuitenkin luonnostelemassa järjestöille sopimuslauseketta, jossa kiellettäisiin poliittinen vaikuttamistyö.

"Meille on maailman luonnollisin asia, että kansalaisyhteiskunta ajaa poliittisia asioita. Yritämme tuoda esiin tätä Suomen näkemystä kaikille nicaragualaisille kumppaneillemme", Rotinen sanoo.

Hän arvioi, että Suomella on monia mekanismeja kehitysyhteistyön ohjaamiseksi. Esimerkiksi hyvän hallinnon tukeminen tässä vaiheessa on tärkeää.

Tilanne on kuitenkin arka, sillä hallitus arvostelee kansainvälisen yhteisön tukea Nicaraguan kansalaisyhteiskunnalle. Keskusteluvälit sandinisti-hallitukseen ovat kuitenkin Rotisen mukaan kunnossa.

Hallituksen tukiperusteet kyseenalaisia

Budjettituesta vastaava neuvonantaja Marko Lehto suurlähetystöstä korostaa samoin kansalaisyhteiskunnan merkitystä kehitystyössä. Suomi saattaa suunnata osan jäädytetyistä rahoista nicaragualaisten järjestöjen tukemiseen.

Lehdon mukaan budjettituen leikkauksen taustalla oli hallinto-ongelmien lisäksi vähäiset toimet köyhyyden vastaisessa työssä.

"Valtion investoinnit köyhyyden vähentämiseen tehdään puoluepoliittisin perustein, eikä kansalaisyhteiskunnalla ole mahdollisuutta vaikuttaa niihin."

Suomella on kahdenvälisiä hankkeita maaseudulla, joten Suomi saa sitä kautta tietoa valtion rahankäytöstä. Suomi on muun muassa antanut paikallista budjettitukea Boacon ja Chontalesin läänien 20 kunnalle.

 

Lisää tietoa aiheesta