Sandinistipuolueen julistamista arvoista, kristillisyydestä, sosialismista ja solidaarisuudesta, tuli perustuslakiin kirjaamisen myötä koko kansan arvoja.
Kuva:
Kirsi Chavda / Kepa
Uutinen

Nicaraguan demokratia otti takapakkia 1980-luvulle

Nicaraguan parlamentti hyväksyi tällä viikolla perustuslakiuudistuksen. Siinä palataan monin osin sandinistivallankumouksen itsevaltaisen presidenttiyden aikaan.
Kirsi Chavda
31.1.2014

Nicaraguan perustuslakiuudistus vietiin läpi pikavauhtia. Valtapuolue sandinistit esitteli sen parlamentille marraskuussa 2013. Parlamentti hyväksyi uudistuksen ensimmäisen kerran joulukuussa ja toisen kerran nyt, sillä muutokset perustuslakiin tulee hyväksyä kahden eri istuntokauden aikana.

Sandinisteilla on vuoden 2011 vilpillisiksi moitittujen vaalien jäljiltä määräenemmistö parlamentissa, joten uudistuksen läpimeno oli selviö.

Nykyjohtajat sementoitiin asemiinsa

Uudistuksessa poistettiin 1990-luvulla perustuslakiin tehtyjä, demokratiaa vahvistaneita muutoksia, jotka eivät ole olleet sandinistipresidentti Daniel Ortegan mieleen. Tuorein uudistus laillistaa käytännöt, joilla Ortega on rikkonut perustuslakia astuttuaan toisen kerran valtaan sitten 1980-luvun, vuonna 2007.

Uuden perustuslain mukaan presidentinvaaleissa käydään vain yksi kierros. Voittaja on eniten ääniä saanut. Aiemman lain mukaan tuli järjestää toinen kierros, jos yksikään ehdokas ei saanut vähintään 35 prosenttia äänistä.

Presidentin kausien määrää ei myöskään enää rajoiteta. Aiemmin kausia sai olla enintään kaksi, mutta Ortega pääsi kolmannelle kaudelleen vuoden 2011 vaaleissa, sillä sandinistien miehittämä korkein oikeus katsoi perustuslain loukkaavaan Ortegan yhdenvertaisuutta muiden kansalaisten kanssa, mikäli hän ei saisi asettua ehdolle.

Parlamentti karsi omaa valtaansa hyväksymällä perustuslain muutokset, sillä presidentti sai valtuudet säätää lainvoimaisia asetuksia ilman sen siunausta. Valtion määräaikaisista korkeista viroista tehtiin käytännössä toistaiseksi voimassaolevia, sillä niiden haltijat saavat pysyä vuosia sitten umpeutuneissa viroissaan laillisesti kunnes seuraaja joskus nimitetään.

Perustuslaki vahvistaa sandinistien valtaa myös kuntatasolla. Kunnanjohtajat ja -valtuutetut valitaan vastedes neljän sijaan viideksi vuodeksi ja kunnanjohtajien uudelleenvalinnan kielto poistettiin. Laki myös virallisti sandinistien paikallisorganisaation aseman kunnallispolitiikassa.

Armeija valvomaan nykyhallinnon etuja

Uusi perustuslaki ja samaan aikaan uudistettu puolustusvoimia koskeva laki tekevät marssijärjestyksen selväksi. Armeija on nyt presidentin alaisuudessa. Presidentti voi nimittää sotilaita ja poliiseja valtion korkeisiin virkoihin maan edun nimissä. Hän voi myös pitää puolustusvoimien komentajan virassaan määräämättömän ajan tai irtisanoa tämän niin halutessaan.

Armeija sai myös uusia tehtäviä. Se voi puuttua mellakointiin, jota poliisi ei saa kuriin, ja ryhtyy valvomaan maan telekommunikaatioliikennettä.

Armeija alkaa myös suojella valtionyhtiöitä ja yhtiöitä, joiden pääoma on peräisin useammasta lähteestä. Jälkimmäisiin kuuluvat esimerkiksi sandinistien sisäpiirin hallitsemat, Venezuelan öljytuen turvin useilla sektoreilla toimivat ALBA-yhtiöt.