Sandinistipuolueen kannattajat juhlivat vaalivoittoa Managuassa.
Kuva:
Kirsi Chavda
Kepa
Uutistausta

Nicaragua voisi poistaa äärimmäisen köyhyyden

Daniel Ortegalla olisi avaimet poistaa äärimmäinen köyhyys kolmannen kautensa alkajaisiksi, ja ovat köyhyysluvut pienentyneetkin. Ortegan politiikan ydin koostuu kuitenkin vasemmistolaisesta retoriikasta, suuryrityksiä miellyttävästä reaalipolitiikasta sekä lähipiirin ja kannattajien suosimisesta.
Kirsi Chavda
11.11.2011

Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt Nicaraguassa hiljakseen viimeiset 20 vuotta hallituksen väristä välittämättä. Valtikkansa epäselvyyksien täyteisissä vaaleissa sunnuntaina 6. marraskuuta uusineen presidentti Daniel Ortegan talouspolitiikka koostuu vasemmistolaisesta retoriikasta ja suuryrityksiä miellyttävästä reaalipolitiikasta. Enemmistön parlamentissa saanut sandinistihallitus pystyisi poistamaan maasta äärimmäisen köyhyyden ensi vuonna, jos haluaisi.

Kolmasosa nicaragualaisista eli alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä vuonna 1993. Vuonna 2005 luku oli Latinalaisen Amerikan talouskomission Eclacin mukaan 16 prosenttia. Sandinistien presidenttiehdokas Daniel Ortega lupasi vuoden 2006 vaalikampanjassaan poistaa maasta äärimmäisen köyhyyden. Kauttansa nyt lopetteleva hallitus ei ole suostunut julkistamaan viimeisimmän kotitalouskyselyn tuloksia, joten täysin vertailukelpoisia köyhyystilastoja ei ole saatavilla.

Luotettavana pidetyn Fideg-säätiön kotitalouskyselyn mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on vähentynyt vuoden 2005 seitsemästätoista prosentista yhdeksään prosenttiin vuonna 2010. Tutkimuksessa äärimmäisessä köyhyydessä eläväksi määriteltiin henkilö, jolla ei ole varaa hankkia ruokaa vähimmäiskaloritarpeensa tyydyttämiseksi. Äärimmäisen köyhyyden raja asettui Nicaraguassa näin 0.93 dollariin päivässä, eli alhaisemmaksi kuin Maailmanpankin määrittelemä 1,25 dollaria.

Fidegin lukujen valossa äärimmäinen köyhyys olisi miltei puoliintunut Ortegan päättyvällä presidenttikaudella. Äärimmäisestä köyhyydestä paenneet ovat kivunneet perusköyhiksi, jotka pystyvät hankkimaan riittävästi ruokaa, mutteivät tyydyttämään muita perustarpeitaan. Näiden alle 1,88 dollarilla päivässä elävien ihmisten osuus on noussut 31 prosentista 35,5 prosenttiin vuosien 2005 ja 2010 välillä. Osa perusköyhistä on puolestaan kivunnut ei-köyhäksi, sillä heidän osuutensa on kasvanut 52 prosentista 55,5 prosenttiin.

Nälkä kuriin sosiaalisilla ohjelmilla

Ortegan hallitus on lanseerannut useita ohjelmia köyhyyden vähentämiseksi. "Nälkä nollaan" -ohjelman kautta naiset ovat saaneet tuotantoeläimiä, viljelykasvien siemeniä, viljelytarvikkeita ja -neuvontaa. Koronkiskonta nollaan -ohjelma puolestaan on myöntänyt mikroluottoja kaupunkien naisille. Kattosuunnitelmassa on annettu sinkkilevyjä köyhille perheille katon uusimiseksi. Lisäksi on rakennettu asuntoja, kunnostettu katuja, lisätty maan sähköntuotantoa ja annettu opettajille vaalivuodeksi palkanlisä. Sandinistien äänestäminen on usein ollut köyhyyttä olennaisempi kriteeri etuja jaettaessa.

Pääosin Maailmanpankin ja Latinalaisen Amerikan kehityspankin rahoittaman Nälkä nollaan -ohjelman oli määrä vähentää köyhyyttä 100 000 kotitaloudessa päättyvällä hallituskaudella. Ohjelmaa on kritisoitu tiedon pimittämisestä ja avustettavien valikoinnista puoluepoliittisin perustein.

Eläinten lahjoittaminenkaan ei ole osoittautunut ongelmattomaksi. Teollisesti kasvatetut siat eivät kelpuuta pienomistajien tarjoamaa ravintoa eivätkä tehokanalan kanat osaa hautoa munia. Lahjoitetut eläimet myös kilpailevat ravinnosta ihmisten kanssa.

Jos Nälkä nollaan saavuttaisi vuoden loppuun mennessä tavoittelemansa määrän kotitalouksia, ja jos ne kaikki olisivat äärimmäisen köyhiä, niin ohjelma tavoittaisi neljäsosan maan rutiköyhistä talouksista. Kumpikaan olettamus ei näytä osuvan lähellekään oikeaa. Silti useampi ohjelmaa analysoinut taho tunnustaa sen auttaneen köyhyyden vähentämisessä. Avustetut naiset kommentoivat perheensä ravitsemustilanteen kohentuneen. Ohjelma kannustaa tuottamaan lisää ruokaa passiivisen avun vastaanottamisen sijaan.

Daniel Ortegan hallitus on kiistatta panostanut köyhyyden vähentämiseen enemmän kuin kolme liberaaliedeltäjäänsä. Silti se on suuryrityksiä miellyttääkseen jatkanut mukisematta taloudenpitoa Kansainvälisen valuuttarahaston helmoissa. Sen asialistalla köyhyydenvähennys tulee viimeisenä. Tärkeintä on velkaantumisen ja inflaation hillitseminen.

Hallitus onkin luvannut valuuttarahastolle, että se pitää inflaation ja velkaantumisen kurissa, käyttää ylimääräiset verotulot maan velan ennenaikaiseen takaisinmaksuun ja pitää huolta, ettei julkisen sektorin palkkasumma kasva. Hallitus harkitsee myös eläköitymisiän korottamista ja on innokas solmimaan uusia vapaakauppasopimuksia. Suuryritysten etujärjestöllä Cosepilla ei ole ollut valittamista hallituksen yhteistyökykyisyydessä.

Resepti äärimmäisen köyhyyden poistamiseen

Kotitalouskyselyssä tiedusteltiin syitä muutokseen niiltä, jotka kertoivat taloudellisen tilanteensa parantuneen. Vastaajien mukaan ylivoimaisesti yleisin syy oli tulojen kasvu. Viidesosa mainitsi syynä myös hallituksen ohjelmat. Nicaragua on maataloustuotteiden vientimaa. Suurin köyhyyttä vähentänyt tekijä niin sandinistien kuin liberaalihallitusten aikana onkin ollut maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintojen nousu.

Daniel Ortega olisi saanut poistettua taloudellisen äärimmäisen köyhyyden Nicaraguasta tekemällä 44 miljoonan dollarin tulonsiirron näille ihmisille vuonna 2010. Taloustieteilijä Adolfo Acevedon laskujen mukaan Nicaragua saa tänä vuonna noin 500 miljoonaa dollaria öljytukirahaa Venezuelalta. Lisäksi hallituksen verotulot ylittävät budjetoidun 160 miljoonalla dollarilla. Näillä rahoilla hallitus siis aikoo maksaa kotimaan velkaa etuajassa.

Ortegan perheen yksityisyritysten kautta kulkevasta, erittäin halpakorkoisesta öljyrahasta on käytetty sosiaalisiin ohjelmiin kuluvana vuonna ehkä 100 miljoonaa dollaria.

Jos ylimääräiset verotulot ja Ortegan lähipiirin taskuista löytyvä öljyraha (560 miljoonaa dollaria) olisi käytetty äärimmäisen köyhyyden poistamiseen, olisi se tänä vuonna voitu poistaa kahteentoista kertaan, jos tarve on suurin piirtein sama kuin viime vuonna.

Sekä äärimmäisen että perusköyhyyden poistaminen maksaisi 585 miljoonaa dollaria. Venezuelan öljyrahaa on virrannut Ortegalle vuodesta 2007, ja verotulojen alibudjetointi on tullut vuosittaiseksi tavaksi. Daniel Ortegan uudella hallituksella on siis kaikki avaimet — niin halutessaan — vuonna 2012 mahdollisuus näyttää onko se iskulauseensa mittainen: kristillinen, sosialistinen ja solidaarinen.