Uutinen

Nicaragua: Uusi maanomistuslaki voimaan Karibialla

Hallitus tunnustaa viimeinkin alkuperäisväestön yhteisölliset oikeudet historiallisiin maihinsa Nicaraguan autonomisilla alueilla. Päätös on historiallinen Lartinalaisen Amerikankin mittakaavassa.
Kimmo Lehtonen
17.1.2003

 


Kuva ramojen pääyhteisön Rama Cay -saaren vanhimmasta asukkaasta.(kuvaaja: Kimmo Lehtonen)
Nicaraguan alkuperäiskansoihin kuuluvien rama-intiaanien pääyhteisön Rama Cay -saaren vanhin asukas.


MANAGUA -- Viime vuoden lopulla Nicaraguan parlamentissa meni monien yllätykseksi läpi laki Karibian-puoleisten autonomisten alueiden maiden omistusoikeuksista. Päätöstä on luonnollisesti juhlistettu Nicaraguan ”costalaisten” piirissä jo moneen otteeseen. Vuosien sitkeä työ ja lobbaus tuotti sittenkin tulosta. Kepan Managuan-toimisto on ollut monin eri tavoin mukana prosessissa sen alusta lähtien, joten parlamentin päätös antoi hyvän aiheen nostaa malja Kepankin toimistossa.

Maailmanpankin rahoittama ja monien epäonnistumisten värittämä maanmerkintäprosessi on kestänyt kaiken kaikkiaan vajaat neljä vuotta. Lain kiemurainen nimi espanjaksi kuuluu kokonaisuudessaan näin: Ley orgánica que regula el Régimen de Propiedad Comunal de las Comunidades Indígenas de la Costa Atlántica y Bosawas.

Suomeksi ja ytimekkäästi sanottuna kyse on siitä, että tällä päätöksellä Nicaraguan hallitus viimeinkin tunnustaa alkuperäisväestön yhteisölliset oikeudet historiallisiin maihinsa Nicaraguan autonomisilla alueilla.

Päätös on historiallinen Lartinalaisen Amerikankin mittakaavassa, sillä samankaltaista lain tukemaa tunnustusta oikeuksiinsa ovat saaneet harvat alkuperäisväestöt. Nicaraguan lakiesitystä sorvattiin mukaellen Kolumbiassa aiemmin hyväksyttyä lakia.

Päätös tekee siten mitättömäksi kaikki autonomisilla alueilla vuonna 1987 hyväksytyn autonomialain jälkeen tapahtuneet yhteisöllisessä omistuksessa olleiden maiden myynnit. Laki myös velvoittaa maan viranomaiset ryhtymään välittömästi toimiin maiden palauttamiseksi yhteisöille. Siten tänä vuonna onkin odotettavissa kuumia omaisuuskiistoja Karibialla.

Kepan nettisivuilla sekä Kumppanissa on seurattu parin vuoden ajan Nicaraguan Karibian rannikolla käytäviä kiistoja ranta-alueiden ja saarien omistusoikeuksista. Miaminkreikkalaisen liikemiehen Peter Tsokosin hämärät maakaupat saivat parin vuoden ajan jatkuvasti kasvavaa julkisuutta myös Nicaraguan lehdistössä, eikä vähiten Kepan partnerijärjestö CALPIn asianajajan María Luísa Acostan ja Centro Humboldtin työn ansiosta.
Acostan vuosikausia toiminut Nicaraguan alkuperäiskansojen ja etnisten ryhmien maaoikeuksien puolustamiseksi ja viimeisen kolmen vuoden aikana hän on joutunut vastakkain erityisesti mafiayhteyksistään epäillyn Tsokosin kanssa. Tsokos on haalinut vilpillisin keinoin vaikutusvaltaisen bluefieldsiläisen asianajajansa avulla merkittäviä maaomaisuuksia Nicaraguan Karibian rannikolta.
Viime keväänä María Luisa Acostan puoliso ammuttiin poliisin ballististen tutkimusten mukaan Peter Tsokosin asianajajan Peter Martínezin omistamalla käsiaseella. Alusta lähtien epäiltiin, että varsinainen kohde oli kuitenkin asianajaja Acosta, joka onnekseen oli myöhäiseksi venyneessä kokouksessa saman iltana. Tällä viikolla poliisi sai kiinni yhden kolmesta surmatyöhön sekaantuneista. Verkko Tsokosin ja asianajaja Martinezin ympärillä on siten sulkeutumassa surmatyönkin osalta.

Kepa sai lakipäätösriemun ohessa toiminnastaan julkista tunnustusta tammikuun alussa, kun Karibialla toimivien järjestöjen yhteistyöelin Agenda Costeña luovutti pohjoisen autonomisen alueen pääkaupungissa Bilwissä järjestetyissä juhlallisuuksissa tunnustuksen sen tekemästä työstä Karibian kansalaisyhteiskunnan, poliittisen dialogin ja autonomian voimistamiseksi.