Uutinen

Nicaragua sai veloistaan valtaosan anteeksi

Seitsemän vuotta ja kolme talouden hevoskuuriksi kutsuttua rakennesopeutusohjelmaa tarvittiin, että Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto katsoivat Nicaraguan olevan kypsä saamaan 87 prosenttia ulkomaanveloistaan anteeksi.
Kimmo Lehtonen
3.2.2004

MANAGUA -- Nicaraguan pääsy mukaan rahoituslaitosten HIPC-velkahuojennusohjelmaan ei rahallisesti mitattuna ole maalle mikään mitätön asia. Noin 4,5 miljardin dollarin anteeksianto vähentää näennäisesti yli viisimiljoonaisen väestön velkataakkaa tietyllä aikajaksolla 1573 dollarista 463 dollariin per henki.

Vain näennäisesti kuitenkin siksi, että tuskin kukaan olettaa Haitin jälkeen mantereen toiseksi köyhimmän maan selviytyvän tulevaisuudessakaan ilman velanottoa raskaasti alijäämäisen taloutensa ja seisahtuneen talouskasvunsa kanssa.

Maan nykyisen 6,5 miljardin dollarin ulkomaanvelka on yli kolme kertaa maan vuosittainen bruttokansantuote, ja sen lyhennykset vuositasolla noin kolmannes maan ulkomaantuloista. Pahimmilaan velkasumma nousi sandinistihallinnon kaudella (1979-1990) 12 miljardiin dollariin, mutta sittemmin valtaannoussut Violeta Barrios de Chamorro hallituksineen onnistui saamaan kuuden miljardin velkahelpotukset velkojilta.

Maan ontuvaa taloutta pönkittää vahvasti myös kansainvälinen kehitysapurintama noin 500 miljoonalla dollarilla vuosittain, mikä on vain noin sata miljoonaa vähemmän kuin maan vuosittaiset vientitulot. Viimeisimpien arvioiden mukaan lähinnä Yhdysvalloissa ja Costa Ricassa työskentelevien ja asuvien nicaragualaisten lähettämät niin sanotut perheavustukset ovat vuositasolla yli miljardi dollaria.
 

Velkahelpotuksilla on ehtonsa



Nyt velkapääoman pienentyessä maan hallitukselle vapautuu vuositasolla ainakin 100 miljoonaa dollaria käytettäväksi HIPC-ohjelman vaatimusten mukaisesti köyhyyden vähentämiseksi Kansallisen kehitysohjelman (Plan Nacional de Desarrollo) puitteissa.

Velkoja eivät kansainväliset rahoituslaitokset anna anteeksi sen koommin säälistä kuin hyvästä tahdostakaan. Nicaraguan hallituksen ollessa velkahelpotuksen aiheuttaman euforian tilassa on maan kansalaisjärjestörintama useiden talousasiantuntijoiden tavoin muistuttanut, että velkahelpotuksella on myös ehtonsa.
Olennaisin niistä on se, että Nicaraguan on jatkettava rahoituslaitosten köyhyydenvähentämisstrategian mukaista politiikkaa. Velkahelpotus edellyttää rakennesopeutuspolitiikan jatkamista vuosiksi eteenpäin, eikä velkapääoma vähene kokonaan kertaheitolla vaan asteittain – ja vain siinä tapauksessa, että hallitus kykenee suuntamaan vapautuvia varoja tehokkaasti sosiaaliohjelmien kautta.

Kansalaisjärjestöt arvostelevat hallitusta siitä, että se on myynyt velkahuojennusohjelma HIPCiä eräänlaisena "pelastajana", joka tulee nostamaan maan köyhyydestä. Hallitus antaa ymmärtää, että pelkästään velkahuojennus riittää ulkomaisten investointien ryntäykseen maahan.

Kansalaisjärjestöt vaativat hallitusta nyt toimimaan entistä läpinäkyvimmin ja realistisesti. Niiden ehdotus on, että nyt vapautuvia varoja ohjattaisiin ensisijaisesti maattomille maatyöläisille, alipalkatuille opettajille ja terveydenhoitohenkilökunnalle, perushyödykkeiden tuotantoon, teknologiaan ja julkisten varojen säästämiseen tähtääviin ohjelmiin.