Uutinen

Nicaragua: Protestimarssi vaati oikeutta oppositiopuolueille

Nicaraguassa vietettiin 19.7. sandinistivallankumouksen vuosipäivää. Edeltäneellä viikolla järjestettiin iso mielenilmaisu, jossa erityishuomio kohdistui syksyn kunnallisvaaleihin ja oppositiopuolueiden osallistumisoikeuden epäämiseen.
Larissa Bruun
28.7.2008
080716lbruun_protestimarssi.jpg "EI diktatuurille" oli yksi mielenilmaisun pääviesteistä.

"Olemme kerääntyneet tänne puolustaaksemme poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksiamme. Haluamme, että Nicaragua on olemassa kaikille nicaragualaisille. Osoitamme mieltämme työpaikkojen, koulutuksen ja ruoan puolesta", oli kansalaisjärjestöjen yhteistyöelimen edustajan Georgina Muñozin viesti 16. heinäkuuta Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa järjestetyssä mielenilmauksessa.

Marssiin osallistui arviolta 20 000-30 000 henkilöä, ja ajankohdaksi oli valittu sandinistivallankumouksen 29. vuosipäivää edeltävä viikko.

"Haluamme demokratiaa ja että hallitus on avoin keskustelulle. Vaatimuksemme ovat selviä: ei diktatuurille ja ei vähentyneelle avoimuudelle", Muñoz jatkoi.

Marssijoiden kritiikin kohteena oli erityisesti vuodelta 1999 periytyvä poliittinen sopimus valtaa pitävien vasemmistosandinistien FSLN:n ja liberaalipuolue PLC:n välillä. Sopimuksen tarkoituksena on ollut varmistaa kaksipuoluejärjestelmä ja vallan säilyminen kyseisillä kahdella puolueella.

Sopimus on mahdollistanut muun muassa oppositiopuolueiden osallistumisen rajoittamisen marraskuussa pidettävissä kunnallisvaaleissa, sillä Nicaraguan korkein vaalineuvosto on kahden valtapuolueen hallussa.

Protestimarssilla näkyi vaaleihin liittyviä iskulauseita, kuten "minulla ei ole ketään, jota äänestää". Mielenilmaisussa ei kuitenkaan käytetty puolueiden värejä, sillä marssin haluttiin osoittavan laajan kansalaisyhteiskunnan yhteisen huolen, poliittisista kannasta huolimatta. Marssi päättyi parlamentin eteen.

Vaalipäivästä vääntöä

Oppositiopuolueiden asema on erityisen nihkeä Nicaraguan Atlantinpuoleisella rannikolla. Korkein vaalineuvosto ilmoitti tämän vuoden huhtikuussa kunnallisvaalien ajankohdan siirtämisestä pohjoisen autonomisen alueen kolmessa kunnassa. Siirtoa perusteltiin sillä, ettei viime vuoden syyskuussa hirmumyrsky Felixin kouriin joutuneella alueella ole edellytyksiä vaalien pitämiseen normaalilla aikataululla.

Poliittinen oppositio ilmoitti pitävänsä vaalipäivän siirtoa puhtaasti poliittisena vetona. Kansallisella tasolla liittoutuneet ja kunnissa hallitsevat sandinistipuolue FSLN ja intiaanipuolue Yatama kun ovat hirmumyrskyn jälkimainingeissa menettäneet kannatustaan alueella ja halusivat oppositiopuolueiden mielestä siksi lisäaikaa ennen vaalien järjestämistä.

Toukokuussa alueen kaikki kunnat päättivät siirtyä yhteiseen uuteen vaalipäivään tammikuussa 2009, vain kaksi kuukautta myöhemmin kuin muualla maassa.

Oppositiopuolueita kielletty osallistumasta vaaleihin

Toukokuun lopulla korkein vaalineuvosto ilmoitti, että se aikoo evätä useilta puolueilta mahdollisuuden osallistua kunnallisvaaleihin. Puolueiden joukossa ovat MRS eli uudistunut sandinistiliike, konservatiivipuolue PC ja kaksi rannikon pienpuoluetta, PAMUC ja PIM.

Kielto tuli outoon aikaan siinä mielessä, että kaikki neljä puoluetta olivat reilu kuukausi aiemmin olleet mukana vaalineuvoston julkaisemalla listalla vaaleihin osallistuvista puolueista.

Vaikka esimerkiksi MRS on pieni, lähinnä kaupungeissa asuvan ylemmän keskiluokan puolue, sitä pidetään silti jopa sandinistien piirissä uhkana hallitsevalle FSLN:lle.

Vastauksena osallistumiskiellolle yksi MRS-puolueen perustajajäsenistä, legendaarinen sandinistikomentaja Dora María Téllez oli syömälakossa kahden viikon ajan.

Ihmisoikeusjärjestö: institutionaalista diktatuuria

Nicaragualainen ihmisoikeusjärjestö CENIDH (Centro Nicaraguense de Derechos Humanos) on ilmoittanut, että vaalineuvoston päätös oppositiopuolueiden kieltämisestä "osoittaa jälleen kerran sandinistien ja PLC:n välisen poliittisen sopimuksen edistävän institutionaalista diktatuuria".

"Täällä me olemme tänään aivan kuten vuosina 1969 ja 1971 suurissa Somozan diktatuurin vastaisissa mielenilmauksissa. Nyt vastustamme tätä uutta diktatuuria, joka maahan on syntymässä", sanoi nicaragualainen laulaja Carlos Mejía Godoy heinäkuun 16. päivän protestimarssilla. Artisti on kieltänyt laulujensa käytön hallitsevan sandinistipuolueen tapahtumissa.

Marssijoiden huolenaiheena olivat myös kallistunut ruoka sekä inflaatio, joka vuoden ensimmäisen puoliskon aikana nousi 11,6 prosenttiin ja on Keski-Amerikan korkein.

Vallankumouksen vuosipäiväjuhlissa 19. heinäkuuta näkyi vain hallitsevan sandinistipuolue FSLN:n punamustia lippuja. Presidentti Daniel Ortega nousi valtaan tammikuussa 2007, oltuaan viimeksi presidenttinä vuosien 1979 ja 1990 välillä ensin sandinistivallankumouksen johtajana ja sitten vuodesta 1985 eteenpäin vaalein valittuna presidenttinä.

Kansanfoorumin huomio kauppasopimukseen

Vallankumouksen vuosipäivää edeltävällä viikolla Nicaraguassa vietettiin myös Mesoamerikan kansanfoorumia, johon osallistui kansalaisyhteiskunnan edustajia Keski-Amerikasta ja Meksikosta. Seitsemättä kertaa järjestetyn foorumin aiheena oli julkisten palveluiden yksityistämisen ja kauppasopimusten vastustaminen.

Erityisesti foorumi keskittyi Keski-Amerikan ja Euroopan välisten neuvottelujen kritisointiin. Samaan aikaan foorumin kanssa Brysselissä jatkuivat virallisen tason neuvottelut, joiden odotetaan ensi vuoden alusta päätyvän muun muassa Keski-Amerikan ja EU:n väliseen vapaakauppasopimukseen.