Schagen, Hollanti vuonna 2007.
Hollannin kautta kanavoituu eniten pääomaa veroparatiiseihin, uskovat tutkijat.
Kuva: David Evers /

Nämä viisi maata ovat kanavia maailman isoimmille veroparatiiseille – listalla Hollanti ja Britannia

Verovälttelyä ei tapahdu vain kaukaisissa paratiiseissa, kuten usein ajatellaan. Uusi tutkimus paljastaa, kuinka länsimaat ovat keskeisiä kanavia suuryritysten verokikkailussa.
Mimosa Hedberg
26.7.2017

Amsterdamin yliopiston tutkijat ovat julkaisseet uuden tutkimuksen, joka suurta datamäärää käyttäen listaa maailman suurimpia veroparatiisimaita. Mikä kiinnostavinta, ensimmäistä kertaa tutkimus paljastaa myös ne ”kanavamaat”, joita suuryritykset käyttävät välietappeina verovälttelyssä.

Tutkimustulokset julkaistiin heinäkuussa Scientific Reports -tiedejulkaisussa. Tutkijat kirjoittavat tuloksistaan myös The Conversation -blogissa.

Veroparatiisit ovat monikansallisille yrityksille suosittu ja usein hyvin salailtu tapa siirtää pääomaa yli valtion rajojen. Hyödyntämällä eri valtioiden lainsäädännöllisiä porsaanreikiä ja siirtämällä toimintoja maihin, joissa verotaso on alhainen, yritykset voivat pudottaa veroprosenttiaan 35 prosentista 25 prosenttiin ja 15 prosenttiin, tai jopa vieläkin alemmas.

Porkkanaa siis löytyy, mutta keppiä vielä vähän, vaikka esimerkiksi Euroopan unioni on viime vuosina kunnostautunut verovälttelyn vastaisissa ponnisteluissa.

Esimerkiksi Piilaakson yrityksistä on tullut mestareita houkuttelevassa verovälttelyssä. Muun muassa vuonna 2014 Euroopan komissio raportoi, että käyttämällä tytäryhtiöiden yhdistelmää Irlannissa, Hollannissa ja Bermudalla, Apple maksoi vain 0,005 prosentin veron Euroopan voitoistaan.

Jos monikansalliset yritykset maksaisivat verot niihin maihin, joissa myös voitot taotaan, ne joutuisivat maksamaan veroja 500-650 miljardia Yhdysvaltain dollaria enemmän, kuin mitä ne nyt maksavat, arvioivat Tax Justice Network ja Kansainvälinen valuuttarahasto. Näistä rahoista 200 miljardia kuuluisi kehitysmaihin. Summa on isompi, kuin mitä maailman köyhimmät maat saavat yhteenlaskettuna kehitysapua vuosittain (142,6 miljardia).

Kanavat ja altaat

Eri mittareilla on yritetty jo vuosia määritellä veroparatiiseja. Amsterdamin yliopiston tutkijoiden mukaan nämä mittarit eivät kuitenkaan ole selvittäneet kunnolla sitä, mitä kautta esimerkiksi juuri Applen raha tarkalleen päätyy Kaliforniasta Bermudaan.

Siksi he ovat nyt tutkineet suuria määriä dataa selvittääkseen polut, joita kautta raha matkaa ympäri maailman päätyen lopulta veroparatiiseihin.

Tutkijat jakoivat maita datan mukaan sekä "kanaviin" että "altaisiin". Altaat ovat niitä perinteisiä veroparatiisimaita, jotka houkuttelevat ulkomaista pääomaa ja joissa myös säilytetään sitä.

Tutkijat löysivät 24 allasmaata, joiden joukossa oli paljon jo entuudestaan tunnettuja veroparatiisimaita, kuten Luxembourg, Hongkong, Neitsytsaaret, Bermuda ja Caymansaaret. Listalta löytyi myös Taiwan, jota ei ole aiemmin yleisesti mielletty veroparatiisiksi.

Kun tutkijat olivat määritelleet näitä allasmaita, he selvittivät, mitä kautta raha tosiasiassa kulkeutuu kyseisiin maihin. Kanavamaat ovat houkuttelevia välietappeja niiden lukuisten verosopimusten, alhaisten ennakkoverojen, vahvojen lakijärjestelmien ja hyvän maineen takia. Näiden kanavamaiden ansiosta pääoman hiljainen siirto sujuu jouhevasti ilman veroja.

Kanaviin keskittyminen hyödyllisempää?

Tutkimuksen tulos oli, että vain kourallinen isoja maita toimii maailman verovälttelyn kanavamaina. Nämä viisi maata ovat Hollanti, Britannia, Sveitsi, Singapore ja Irlanti.

Tutkijoiden analysoiman datan mukaan näiden maiden kautta kanavoituu huimat 47 prosenttia suuryritysten pääomista veroparatiiseihin. Hollanti oli selkeänä kärjessä (23%), ja sitä seurasi Britannia (14%) sekä Sveitsi (6%). Singaporen ja Irlannin osuus oli rouheasti prosentin, parin luokkaa.

Tutkijoiden mukaan tuoreet tulokset kumoavat sen myytin, että verovälttely tapahtuisi vain kaukaisissa paikoissa, joissa yritysten kuriin pistämistä on pidetty vaikeana ja jopa mahdottomana.

Tosiasiassa yritysten aggressiivisessa verosuunnittelussa isossa osassa ovat nämä kanavamaat, jotka ovat pitkälle kehittyneitä maita vahvoine sääntely-ympäristöineen. Tutkijat ehdottavatkin, että näihin kanavamaihin keskittyminen voisi osoittautua tehokkaammaksi koko kansainvälisen verovälttelyn suitsemisessa, kuin pelkästään kaukaisiin veroparatiiseihin paneutuminen.