Kehitysmaiden pienviljelijät, kuten kamerunilainen Ndomi Magareth, menettävät maitaan kiihtyvää tahtia, tuore tutkimus paljastaa.
Kuva:
Monde Kingsley Nfor
IPS
Uutinen

Tutkimus: Nälkä uhkaa kasvaa pientilojen hävitessä

Maakaappauksissa toteutuu käänteinen maareformi, ja pientilat katoavat ympäri maailmaa kovalla tahdilla, Grain-järjestön tutkimuksessa todetaan.
Stephen Leahy
2.6.2014

IPS -- Maailman nälkä pahenee, koska pienviljelijät menettävät maitaan. Heidän hallussaan on alle neljännes pelloista, mutta he tuottavat suurimman osan ruuasta, tuore tutkimus paljastaa.

"Pientilat kutistuvat ällistyttävää vauhtia. Kyse on käänteisestä maauudistuksesta", sanoo raportin laatineen kansainvälisen Grain-järjestön johtaja Henk Hobbelink. Järjestön keskustoimisto on Barcelonassa, mutta toiminta keskittyy kehitysmaiden pienviljelijöiden tukemiseen.

"Valtaenemmistöllä talonpoikaisperheistä on alle kaksi hehtaaria viljelysmaata, ja osuus supistuu koko ajan. Ellei suuntaa käännetä, maailma menettää kykynsä ruokkia itsensä”, hän jatkaa.

Maa keskittyy yhtiöille ja kaupallisille tiloille. Osa maakaappareista suuntautuu biopolttoaineisiin, ja toiset kahmivat peltoja keinottelumielessä. Miljoonat pienviljelijät menettävät tilansa.

Pieni onkin tehokasta

Grainin tutkimusten mukaan pientilojen hallussa on kaikkiaan neljännes – Kiinan ja Intian ulkopuolella enää 17 prosenttia – maatalousmaasta, mutta ne päihittävät usein kaupalliset suurviljelmät tehokkuudessa.

Jos kaikki Keski-Amerikan tilat olisivat yhtä tehokkaita kuin pienet, alue tuottaisi kolminkertaisen määrän ruokaa nykyiseen verrattuna, selvitys kertoo.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on omistanut kuluvan vuoden perheviljelylle. Hobbelinkin mukaan FAO on kuitenkin yliarvioinut pientilojen osuuden reippaasti.

”FAOn mukaan 70 prosenttia tiloista on perheiden hallussa, mutta kokemuksemme pientiloista ympäri maailmaa kertoo aivan toista”, hän sanoo.

Maanomistusoloja on vaikea määritellä

Grainin tutkijat kävivät läpi valtavat määrät dataa selvittääkseen, kuka omistaa ja mitä. Monissa maissa maanomistusolot ovat sekavat ja tilakoon määrittely vaihtelee. Lisäksi suuryhtiökin voi olla perheen omistuksessa.

"Tarkistimme tuloksemme muista lähteistä ja raporttimme tiedot ovat lähempänä todellisuutta kuin FAOn luvut", Hobbelink vakuuttaa.

"Tulokset vastaavat omia tutkimuksiamme", vahvistaa Frederic Mousseau Yhdysvalloissa toimivasta Oakland-instituutista. Laitos on erikoistunut maailmanlaajuisiin maa- ja ruokakysymyksiin.

Pienviljelijät pystyvät ruokkimaan maapallon tulevat yhdeksän miljardia asukasta, jos heillä on maata viljeltäväksi, hän sanoo.

Omistus keskittyy

"Kansainvälinen järjestelmä on nyt rakennettu tuottamaan polttoaineita ja ruokaa länsimaiden markkinoille. Se ei ruoki väestön enemmistöä", Mousseau kritisoi.

Hänen mukaansa 250 miljoonaa hehtaaria on vaihtanut omistajaa kehitysmaissa 2000-luvulla.

Euroopan unionin maista katosi arviolta kuusi miljoonaa maatilaa vuosina 2003–2010. Myös Yhdysvalloissa maanomistus keskittyy. Maan hinnan nousu ajaa kaikkialla pienviljelijöitä alalta. Tilalle tulee yhtiövetoinen bisnes, joka pestaa maatyöläisiä viljelijöiden sijasta.

Sijoittajat pitävät maata turvallisena kohteena, erityisesti avokätisten maataloustukien Yhdysvalloissa. Nykyisen viljelijäpolven eläköityessä lähes puolet Yhdysvaltain maatalousmaasta vaihtaa omistajaa parissa vuosikymmenessä.

Mousseaun mukaan kärsimään joutuvat ruuantuotanto, pellot, ympäristö ja talous. Laaja agribisnes ei ole paras tapa ruokkia maailmaa, työllistää tai edistää talouskasvua. Valtion politiikan tulisikin suosia pientiloja, hän sanoo.

"Pienviljelijä vaalii huolella jokaista neliötä arvokkailla hehtaareillaan", Hobbelink muistuttaa.

Editoitu 3.6. IPS korjasi: toisen väliotsikon jälkeen "pelloista" -> "maatalousmaasta".