Uutinen

Nälkä pois geeniruoalla? UNDP:n tuore raportti vähentäisi köyhyyttä huipputeknologialla

Janne Sivonen
9.7.2001

Viime vuoden G8-kokouksessa mielenosoittajat polttivat tietokoneen osoittaakseen paheksuntansa maailman johtajien teknologiahuumalle - nämä kun ryhtyivät ratkaisemaan maailman köyhyysongelmia uuden teknologian avulla sen sijaan, että köyhien maiden kestämättömäksi käyneet velat olisi peruutettu. Mielenosoittajat muistuttivat tempauksellaan, etteivät köyhät voi syödä nälkäänsä tietokoneita.

YK:n kehitysohjelman (UNDP) tuore Inhimillisen kehityksen raportti vastaa epäilijöille, että oikein käytettynä uusi teknologia voi vähentää köyhyyttä. Jos voimavaroja käytettäisiin enemmän vaikkapa malariarokotteen kehittämiseen, aurinkovoimaan sekä tietokoneiden ja langattomien yhteyksien rakentamiseen köyhille, huipputeknologia saisi aikaan kasvua ja kehitystä.

"Lääketieteen, maataloustieteiden sekä viestintäteknologian läpimurtojen huomiotta jättäminen tarkoittaisi myös mahdollisuuden menettämistä köyhien ihmisten elinehtojen parantamiseen", varoittaa UNDP:n johtaja Mark Malloch.

Uutta teknologiaa ei kuitenkaan luoda köyhille. Tutkimus- ja kehitysrahat käytetään tuotteisiin, jotka suunnitellaan pohjoisen pallonpuoliskon ostovoimaisille kuluttajille. Vain 10 prosenttia maailman lääketieteellisestä tutkimuksesta keskittyy sairauksiin, jotka muodostavat yli 90 prosenttia maailman pahimmista tautivitsauksista.

Tätä markkinavoimien luomaa vinoutumaa voidaan raportin mukaan kompensoida julkisella rahoituksella, jota tulisi ohjata kehitysmaiden tarpeisiin keskittyvälle tutkimukselle. Uuden teknologian poliittista ohjailua pitäisi lisätä muutenkin nykyisestä. Raportin mukaan tarvitaan juuri politiikkaa - ei hyväntekeväisyyttä - rakentamaan teknologista kapasiteettia kehitysmaihin.

Sotakoneilla köyhyyttä vastaan?

"Raportin lähestymistapa on yksipuolinen", moittii dosentti Jussi Raumolin Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitokselta. Hän muistuttaa, että uusilla keksinnöillä on ollut usein myös kielteisiä vaikutuksia - itse asiassa suuri osa uudesta huipputeknologiasta kehitetään lähinnä sodankäynnin tarpeisiin. Hän huomauttaa myös, ettei kaikkia köyhyyden taustalla olevia poliittisia ja sosiaalisia ongelmia voida poistaa teknologian avulla.

Kepan tiedotuspäällikön Juha Rekolan mukaan vuosittain julkaistava Inhimillisen kehityksen raportti on vakuuttava ja kansalaisjärjestömaailmalle hyödyllinen paketti maailman tilasta. Tämänvuotinen lukukokemus oli hänellekin hämmentävä: "Aiempien raporttien suositukset kehottavat oikeastaan maailmanvallankumoukseen, mutta tällä kertaa siinä ei ollut näin radikaaleja sävyjä."

"On vaarallista olettaa, että uutta teknologiaa käytettäisiin automaattisesti köyhien olojen parantamiseen. Jos vanhaakaan teknologiaa ei olla käytetty hyviin tarkoituksiin, miten voimme väittää, että näin meneteltäisiin uusien keksintöjen kohdalla", ihmettelee Rekola.

Geeniruokaa kehitysmaihin

Inhimillisen kehityksen raportti päätyy ilmaisemaan varovaisen tukensa myös geenimuunnellulle ruoalle. Raportti asettaa vastakkain geenimanipulaatiota vastustavat länsimaiset kuluttajat ja eteläisen pallonpuoliskon köyhät: länsimaiden rikkaat kaupunkilaiset haluavat kieltää geenimanipulaation terveys- ja ympäristöriskien pelossa, mutta samalla 30 000 köyhien maiden lasta kuolee päivittäin ruoan ja lääkkeiden puutteeseen. Näiden lasten vanhemmat ja kasvimyrkkyjen vaikutukset omakohtaisesti tuntevat maanviljelijät eivät raportin mukaan ole välttämättä "yhtä epäileviä geeniteknologian suhteen kuin vaikkapa EU-maat."

"Megafonein aseistautuneet vastustajat ja mainontaan eniten satsaavat suuryritykset hallitsevat keskustelua. Ryppyvoiteet houkuttelevat tutkijoita enemmän kuin unitauti. Köyhiltä ei kysytä eikä heitä kuunnella. He ovat silti bioteknologian mahdollisesti suurimpia edunsaajia – ja toisaalta erityisessä riskiryhmässä ei-toivotuille vaikutuksille," toteaa raportti viime aikojen kuumasta keskustelunaiheesta.

Kuva: Janne Sivonen
Inhimillisen kehityksen raportista vastaavan UNDP-toimiston apulaisjohtaja Oman Norman esitteli raporttia maanantaina Helsingissä. Hänen mukaansa raportti ei ota yksiselitteisesesti kantaa geenimanipulaation puolesta tai sitä vastaan, vaikka se vastustaakin ehdottomasti geenimanipulaation täydellistä kieltämistä.

Rekola painottaa, ettei ruokaturvaan liittyviä kysymyksiä voi ratkaista yksinomaan bioteknologian avulla. "Tällainen väite perustuu virheelliseen oletukseen, jonka mukaan maailmassa olisi liian vähän ruokaa. Kuten UNDP:n aiemmissa raporteissa on todettu, ruokaa riittäisi kyllä kaikille, mutta köyhillä ei ole rahaa sen ostamiseen eikä mahdollisuutta tuottaa ruokaansa itse."

Yhdysvaltalainen Food First -asiantuntijaryhmä julkaisi tuoreeltaan UNDP:n geenimanipulaatioväitteitä tarkastelevan vastaraportin, jonka mukaan Inhimillisen kehityksen raportin kirjoittajat "ymmärtävät tyrmistyttävän huonosti niitä olosuhteita, joissa kehitysmaiden köyhät viljelijät elävät. Köyhimpien viljelijöiden monimutkaisissa, vaihtelevissa ja haavoittuvissa asuinympäristöissä geenimanipulaatiosta olisi todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä."

Maat paremmuusjärjestyksessä

Inhimillisen kehityksen raportti on pannut jälleen maailman maat paremmuusjärjestykseen UNDP:n kehittelemällä indeksillä (HDI), joka vertailee muun muassa keskimääräistä elinikää, koulutusta, aikuisten lukutaitoa sekä henkeä kohden laskettavaa bruttokansantuotetta. Tällä kertaa ykkössijaa pitää Norja, Suomi on kohonnut yhdellä pykälällä kymmenenneksi. Listan 28 viimeistä maata sijaitsevat kaikki Afrikassa.

Tänä vuonna raportissa esitellään myös uusi indeksi, joka mittaa maiden teknologista kehitystä. Suomi on tämän listan kärkimaa.