Indonesialainen hyväntekeväisyysjärjestö Rumah Zakat on merkittävä avunantaja.
Kuva:
Ikhlasul Amal
Uutinen

Muslimien köyhäinapu on maailman suurin humanitaarisen avun järjestelmä

Almuvero zakatilla kerätään kymmeniä, ehkä jopa satoja miljardeja vuosittain hädänalaisille ihmisille. Tuoreessa raportissa pohditaan, miten perinteinen hyväntekeväisyys nivottaisiin paremmin osaksi kansainvälistä humanitaarista apua.
Esa Salminen
27.3.2015

"Onko kukaan kertonut Thomas Pikettylle ja muille eriarvoistumista vastustaville tahoille, että käytössä on jo globaali varallisuusvero, jota maksaa joka neljäs ihminen maapallolla?" kysyy Oxfamin neuvonantaja Duncan Green blogissaan.

Green viittaa zakatiin, yhteen islamin viidestä peruspilarista, jonka perusteella jokainen muslimi antaa 2,5 prosenttia omaisuudestaan vähäosaisille, jos siihen suinkin kykenee.

Brittiläisen Development Initiatives -tutkimusjärjestön 26. maaliskuuta julkaiseman raportin mukaan zakat, joka usein suomennetaan almuveroksi, on yksi islamilaisen maailman sosiaalisen rahoituksen pääinstrumenteista, ja sen selkeä tarkoitus on eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen.

"An Act of Faith" -nimisen raportin mukaan zakatin kokonaismäärä on vuosittain vähintään kymmeniä miljardeja dollareita, ja jos mukaan lasketaan kaikki oletettu epävirallinen zakatin antaminen, määrä voi nousta satoihin miljardeihin.

Se on siis vähintään samaa luokkaa kuin koko maailman yhteenlaskettu virallinen humanitaarinen apu (22 miljardia dollaria vuonna 2013), mahdollisesti jopa suurempi kuin virallinen kehitysapu (134,8 miljardia dollaria vuonna 2013).

Jo nyt humanitaariseen työhön

Koraanin määritelmä hädänalaisista zakatin vastaanottajista vastaa melko hyvin nykyisen humanitaarisen avun määritelmää, raportissa todetaan. Tällä hetkellä zakatista arviolta 23-57 prosenttia ohjataankin humanitaariseen apuun. Joissain islamilaisissa valtioissa zakatin kerää valtio, joissain taas järjestöt, joissain moskeijat.

Monet antavat zakatinsa suoraan köyhille, ja ulkomailla asuvat islaminuskoiset lähettävät usein rahaa lähtömaidensa apua tarvitseville.

Viime aikoina islamilainen maailma on virallisestikin kasvattanut osallistumistaan humanitaariseen työhön: Islamilaisen yhteistyöjärjestön OIC:n jäsenmaiden antama humanitaarinen apu kasvoi vuosien 2011 ja 2013 välillä 599 miljoonasta dollarista 2,2 miljardiin. Kymmenen suurimman vastaanottajavaltion kansalaisista taas 75 prosenttia on muslimeja.

Hankalasti yhteen sovitettava

Zakatista voisi olla nykyistä enemmän apua humanitaariseen työhön. Raportin mukaan esimerkiksi Indonesiassa ja Pakistanissa voitaisiin luultavasti kattaa koko tämänhetkinen hätäavun tarve zakat-rahalla, ja sitä jäisi vielä ylikin.

Raportissa luetellaan kuitenkin lukuisia logistisia ja ideologisia esteitä sille, että zakat toimisi mahdollisimman tehokkaasti humanitaarisessa työssä.

Zakatin antaminen on yksityistä — millä suojellaan vastaanottajien kunniaa —, joten näiden rahavirtojen tuominen osaksi varsin systemaattista ja läpinäkyvää apukulttuuria olisi haastavaa. Erityisen haasteen läpinäkyvyydelle tuovat useiden maiden terrorismin rahoittamisen pelossa asettamat vaatimukset rahojen seurattavuudesta.

Raportin mukaan zakatia antavissa maissa kiistellään myös siitä, saako rahalla auttaa muita kuin muslimeja, mikä on omiaan hankaloittamaan perinteisesti puolueetonta ja tasa-arvoon pyrkivää hätäaputyötä. Ja islamilaisessakin maailmassa on toki niitä, joiden mielestä zakat-rahaa ei pitäisi lähettää ulkomaille, sillä omassakin maassa on köyhiä.

Entä mitä me voimme oppia?

Raportissa kehotetaan humanitaarisen avun antajajärjestöjä ja hallituksia tiiviimpään keskusteluun, kokemusten vaihtoon ja yhteistyöhön islamin tuntijoiden ja harjoittajien kanssa. Myös YK voisi edesauttaa zakatin systematisoinnissa ja integroimisessa humanitaariseen työhön.

Oxfamin Duncan Green seurasi raportin julkistustilaisuutta suorana nettilähetyksenä. Greenin mukaan yleisön joukosta huomautettiin, että raportti kietoutuu liiaksi sen ympärille, miten zakat saataisiin paremmin osaksi kohtuullisen länsimaista humanitaarista järjestelmää. Tämän lisäksi voisi olla hyvä miettiä, mitä länsimainen apujärjestelmä voisi oppia zakatilta.

Ehdotus on varmasti pohtimisen arvoinen. Zakat on kuitenkin maailman suurin ja luultavasti kaikkein kauimmin aikaa toiminut humanitaarisen avun kanava.

Artikkelia on korjattu 30.3. klo 10.03 kirjoittamalla, että zakatia maksetaan 2,5 prosenttia omaisuudesta. Aiemmassa versiossa sanottiin sen olevan 2,5 prosenttia tuloista.