Uutinen

Mugaben valtaa tuetaan idästä ja lännestä

Ulkomaiset investoinnit pitävät yllä Zimbabwen raaka-aineiden vientiä ja Mugaben valtaa, mutta kansaa ei tue kukaan.
Maaria Ylänkö
1.7.2008

Robert Mugabe vannoi sunnuntaina 29. kesäkuuta virkavalan kuudennelle vaalikaudelleen. Vaikka presidentinvaalien pelättiinkin suistavan Zimbabwen sisällissotaan, tämäkin oli turhauttava vaihtoehto: Mitään muutosta Zimbabwen syöksykierteeseen ei tapahtunutkaan.

 

Hallituksen joukkojen jo moneen kertaan mukiloima MDC-puolueen oppositiojohtaja Morgan Tsvangirai on nyt pehmentänyt äänensävyjään ja ilmoittanut haluavansa jatkaa neuvotteluja presidentin kanssa. Myös Afrikan Unioni kannattaa neuvotteluja yhteishallituksen saamiseksi.

 

Afrikan ulkopuolella ajatus neuvotteluista 84-vuotiaan uhoavan tyrannin kanssa on irvokas. Vaaliviikonloppuna Bushkin jo vaati talouspakotteita Zimbabwea vastaan.

 

Liike-elämässä aina neuvoteltu

 

Zimbabwessa kauppojen hyllyt ammottavat tyhjillään, ja väki jatkaa pakenemistaan ulkomaille ja lähetystöihin. Kahdentoista vuoden talouslamasta huolimatta maassa on kuitenkin yhä edelleen hyvä ja toimiva infrastruktuuri; tiet, talot ja teknologia. Ihmiset, joiden eliniän odote on romahtanut 37 vuoteen, ovat lukutaitoisia.

 

Zimbabwessa vallitseekin nyt tilanne, jossa idän ja lännen kilpailevat investoinnit pitävät yllä teknologiaa ja raaka-aineiden vientiä. Kansalaisten hyvinvointia ei pidä yllä kukaan.

 

Tilanne kertoo siitä, että jotkin tahot kuitenkin yhä neuvottelevat Mugaben kanssa menestyksekkäästi. Yksi Mugaben tukipilareista hänen 28-vuotisen valtakautensa aikana ovat olleet angloamerikkalaiset pääomapiirit.

 

Brittiläisomisteinen kaivosjätti Anglo American esimerkiksi ilmoitti kesäkuun puolivälissä investoivansa 400 miljoonaa dollaria platinakaivokseen Zimbabwen keskiosiin. Hanke edellyttää neuvotteluja, joita ei voi käydä maan hallitsijan ohi.

 

Mugaben hallintoa on viime vuosina tukenut myös brittiläisomisteinen Barclay's -pankki, yhteensä miljardilla dollarilla. Osa tuesta on ollut lainaa Mugaben vuonna 1999 aloittamaan maareformiin. Siinä valkoisten - ja usein alkuperältään englantilaisten - suurtilallisten maa pakkolunastettiin valtiolle väkivalloin ja luovutettiin maanviljelyä osaamattomille mustille, usein Mugaben ystäville.

Afrikan kaivosteollisuutta pyörittävät vielä tänäänkin yksittäiset liikemiehet, ja yksi Mugaben tärkeistä ystävistä onkin Kongon karkottama teollisuuspamppu Billy Rautenbach. Zimbabwen kansalainen Rautenbach selvitti Zairen eli nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan mahtavan kaivosyrityksen Gécaminesin konkurssipesää omaan pussiinsa vuosituhannen vaihteessa, kun Mugaben tukemat kapinallisjoukot olivat suistaneet vallasta maan presidentti Mobutu Sese Sekon.

Kiina investoi luonnonvarojen perässä

 

Myös Kiina on ollut aina Mugaben hiljainen taustatuki. Ian Smithin johtama valkoisten vuonna 1970 itsenäiseksi julistama Rhodesia - sittemmin Zimbabwe - nimittäin kaatui Kiinan tukeman vapautusliikkeen tuella vuonna 1980.

 

2000-luvulla Kiina on alkanut sijoittaa Afrikkaan moninkertaisesti. Se, kuinka paljon Kiina on investoinut eteläisen Afrikan raaka-aineiden kannalta kiinnostavimpaan kupari- ja

kobolttivyöhykkeeseen kuuluvaan Zimbabween, on käytännössä valtionsalaisuus.

On kuitenkin tiedossa, että maa on sijoittanut ainakin satoja miljoonia dollareita Mugaben vävyn johtamaan vesivoimaprojektiin.

Kiinalaiset ovat myös ostaneet valkoisilta pakkolunastettua maata.

 

Etelä-Afrikka vaa'ankielenä

 

Mugaben ainoa varsinainen poliittinen tukija on Etelä-Afrikka. Sille, että maan presidentti Thabo Mbeki on lojaali Mugabelle, ei

oikein löydy järkeenkäypää selitystä. Mugaben diktatuuri slummienhävittämisprojekteineen on nimittäin johtanut satojen tuhansien laittomien siirtolaisten tulvaan Etelä-Afrikkaan.

 

Mbekin poikkeava mielipide on silti otettava lukuun YK:n turvallisuusneuvostossa, eikä kansainvälinen yhteisö voi mitätöidä Zimbabwen vaalitulosta.

Siksi maailma saattaa joutua katselemaan Mugaben johtamaa Zimbabwen kärsimysnäytelmää aina siihen saakka, kunnes aika jättää diktaattorin.

 

Lisää tietoa aiheesta