Uutinen

Mosambikin presidentti kiitti suomalaisia järjestöjä

Kepassa vieraillut Mosambikin presidentti Joaquim Chissano ei ottanut suoraan kantaa kansalaisyhteiskunnan rooliin maansa kehityksen edistäjänä.
Tomi Kuhanen
30.3.2003

 

Kuva: Mosambikin presidentti Joaquim Chissano. (Kuvaaja: Markus Pohjola)
Mosambikin presidentti Joaquim Chissano vieraili Kepassa.
 

Mosambik on rahamääräisesti Suomen suurin kehitysyhteistyökumppani. Kahdenvälinen yhteistyö aloitettiin vuonna 1984. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyö Mosambikin kanssa juontaa juurensa 1960- ja 1970-luvun taitteesta, jolloin toimittiin maan itsenäistymisen puolesta. Tällä hetkellä yli kymmenen järjestöä tekee kehitysyhteistyötä Mosambikissa.

"Ette puhu auttamisesta, vaan solidaarisuudesta ja yhteistyöstä. Kiitos näiden jo 1970-luvulla täällä kuulemieni sanojen korostamisesta. Ne ovat rakentaneet vahvan ystävyyden Mosambikin ja Suomen kansojen välille", totesi Chissano suomalaisten kansalaisjärjestöjen edustajille.

Chissano tapasi Kepassa mm. Suomi-Mosambik-seuran, Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen, Kirkon ulkomaanavun ja Fididan edustajia.

"Suomessa solidaarisuuden henki on vielä olemassa. Olemme kiitollisia tästä hengestä ja kampanjoinnista kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin, kuten YK:ssa on sovittu. Uskon, että Suomi tavoittaa sovitun tason. Ruotsissa puhutaan jo 0,8 prosentista", Chissano muistutti.

PARPA edistyy ilman järjestöjäkin



Mosambikin kansalaisyhteiskunta on vielä nuori. Vapaa järjestötoiminta on ollut laillista vuodesta 1992. Maan kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet hallintoa siitä, että kansalaisyhteiskunta ei ole päässyt osallistumaan PARPA- eli PRSP-prosessiin. Järjestöjen velkaryhmän mukaan hallitus konsultoi kansalaisyhteiskuntaa vain silloin kun se itse haluaa, eikä takaa, että kansalaisyhteiskunnan mielipide tulisi millään tavalla huomioiduksi.

Presidentti Chissanon mukaan PARPA edistyy kuitenkin hyvin.

"PARPA:n tavoite on vähentää Mosambikin köyhyysaste 70 prosentista 60 prosenttiin vuoteen 2005 mennessä. Kehitys on ollut hyvä. En ole varma saavutammeko tavoitetta vuoteen 2005 mennessä, mutta etenemme hyvää vauhtia. Ehkä vuoteen 2010 mennessä köyhyysaste on vähentynyt 50 prosenttiin", sanoi Chissano.

"Käytämme tämän vuoden budjetista 67 prosenttia PARPA-ohjelmaan eli koulutukseen, terveyteen ja infrastruktuurin luomiseen. Emme ole köyhiä. Olemme kolonialismin köyhdyttämiä ja tarvitsemme tietoa resurssiemme hyödyntämiseksi. Kansalaisjärjestöjen läsnäolo on tärkeää, koska se tuo tätä tietoa. Emme voi kuitenkaan kopioida suoraan teidän mallejanne", vastasi Chissano kansalaisyhteiskuntaa koskevaan kysymykseen.

"Olen myös ammattiliittojen ystävä. Ne ovat hyviä olemassa, mutta niiden pitäisi olla tietoisempia. Haluamme ihmisten hyvinvointia ja siihen tarvitaan esimerkiksi PARPA-ohjelmaa. Emme ole vielä valmiita jakamaan vaurautta nopeasti kaikille. Järjestöjen pitäisi edistää myös tuottavuuden kasvua", sanoi presidentti.

Chissanon vastaanottivat Kepassa puheenjohtaja Heidi Hautala ja toiminnanjohtaja Folke Sundman.