Uutinen

Mosambikilaiset saivat sananvaltaa kehitykseensä

Suora budjettituki ja oma köyhyydenvähentämisstrategia ovat lisänneet mosambikilaisten päätösvaltaa kehitysavun käytöstä, kertoo Suomessa vieraileva Mosambikin naisfoorumin toiminnanjohtaja.
Pasi Nokelainen Niina Pitkänen
19.2.2007
Graca Samo (Kuva: Esa Salminen) Graça Samo johtaa Mosambikin naisfoorumia, joka on maan eturivin asiantuntija tasa-arvokysymyksissä. (Kuvaaja: Esa Salminen)

Mosambikilaisten sanavalta siihen, mitä heidän maahansa suunnatuilla kehitysyhteistyövaroilla tehdään, on kasvanut aivan viime vuosina.

"Nykyään valtio, kansalaisjärjestöt ja avunantajat päättävät yhä useammin kolmikantaisesti kehitysprioriteeteista", sanoo Mosambikin naisfoorumin, Forum Mulherin toiminnanjohtaja Graça Samo.

Syitä sanavallan kasvuun on kaksi: Mosambikin toinen köyhyyden vähentämisstrategia PARPA II (Plano de Acção para a Redução de Pobreza Absoluta) sekä kasvava budjettituki eli apu, joka kanavoidaan suoraan maan budjettiin PARPAn toteuttamiseksi.

Samo kannattaa hallittua siirtymistä projektiavusta kohti köyhyydenvähentämisstrategian ohjaamaa kehitysyhteistyötä.

"PARPA ja budjettituki ovat toimineet tienraivaajina kansalaisyhteiskunnan osallistumiselle poliittiseen päätöksentekoon", hän toteaa. "Itse asiassa emme ole koskaan osallistuneet mihinkään muuhun suunnitteluprosessiin kuin PARPAan."

PARPAssa vielä parannettavaa

Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF vaativat köyhimpiä maita laatimaan 1990-luvun lopussa strategiat, joissa tunnistettiin köyhät väestöryhmät ja keskeiset toimenpiteet tilanteen parantamiseksi.

Mosambikin ensimmäinen strategia, PARPA I, oli Samon mukaan vielä ulkoa ohjattu dokumentti, eikä esimerkiksi järjestöjä ehditty kunnolla kuuntelemaan sitä laadittaessa.

Uutta, toukokuussa 2006 hyväksyttyä strategiaa, Samo pitää paljon "mosambikilaisempana". Maan verrattain nuori kansalaisyhteiskunta ponnisti voimansa äärimmilleen osallistuakseen strategian valmisteluun, ja naisfoorumi oli aktiivisimpia prosessiin osallistuneista kansalaisjärjestöistä.

Valmisteluprosessi on lisännyt Mosambikin hallituksen ja kansalaisjärjestöjen kykyä suunnitella ja ottaa vastuuta oman maansa kehityksestä. Tällä voi olla suuri merkitys Mosambikin kehitykselle: maa ei halua olla ikuisesti riippuvainen kehitysavusta, Samo muistuttaa.

PARPA-prosessissa on tosin edelleen parantamisen varaa, sillä Mosambikin parlamentti ei ole osallistunut strategian laadintaan tai hyväksymiseen.

Budjettituki lisää avoimuutta

Hieman yli puolet Mosambikin valtion budjetista katetaan yhä kehitysyhteistyövaroin. Arviolta noin 20 prosenttia maalle suunnatusta kehitysavusta kanavoidaan valtion kassaan korvamerkkaamattomana, suorana budjettitukena. Suomen osuus tästä noin 300 miljoonan euron kakusta on viiden miljoonan euron vuosiluokkaa.

Budjettitukea kritisoidaan joskus avunantajamaissa siitä, että se vaikeuttaa varojen perillemenon valvontaa. Samon mukaan paikallisten kansalaisjärjestöjen näkökulmasta tilanne on täysin päinvastainen.

"Aikaisemmin oli erittäin vaikeaa nähdä, kuinka paljon mihinkin tarkoitukseen oli varattu rahaa. Nyt varojen seuraaminen on helpompaa ja läpinäkyvämpää, kun niitä ei ole siroteltuina eri projekteihin", hän kertoo.

Myös avunantajia arvioidaan

Suoraa budjettitukea Mosambikille antavaan ryhmään kuuluu 18 jäsentä. Suomen ja muiden kahdenvälisten avunantajamaiden lisäksi mukana ovat Maailmanpankki, Euroopan komissio ja Afrikan kehityspankki.

Budjettituki käytetään PARPA II:ssa määriteltyjen prioriteettien mukaisesti. Naisfoorumi istuu nyt jo tottuneesti samassa neuvottelupöydässä Suomen ja muiden budjettitukea Mosambikille antavien kehitysyhteistyökumppaneiden kanssa.

Köyhyydenvähentämisstrategian toteutusta ja budjettituen käyttöä seurattaessa arvioidaan myös avunantajia. Huomiota kiinnitetään muun muassa apumaksatusten ennakoitavuuteen ja avunantajien välisen koordinaation parantamiseen.

Konkreettisen edistymisen mittaamisen lisäksi arviointimekanismi on tärkeä foorumi Mosambikin hallituksen ja avunantajien väliselle vuoropuhelulle. "Siksi kansalaisjärjestöjen osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää", Samo toteaa.

"Tarkoituksena on asettaa mosambikilaiset ohjaajan paikalle päättämään omasta kehityksestään. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen tähän prosessiin on sekä Mosambikin että sen kehitysyhteistyökumppaneiden etujen mukaista."

Graça Samo puhuu Kepan tiedotustilaisuudessa 20. helmikuuta. Samo tapaa Suomen-vierailullaan ulkoministeriön virkamiehiä, kansanedustajia ja naisjärjestöjen edustajia sekä alustaa globaalikysymyksiin keskittyvissä vaalipaneeleissa Joensuussa ja Jyväskylässä

Faktoja Mosambikin kehityspolitiikasta ja naisfoorumista

  • Suomen kehitysapu Mosambikiin on vuosittain noin 20 miljoonaa euroa. Maa on ollut pitkään Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön suurin kumppanimaa. Pääyhteistyösektorien - opetuksen, terveydenhoidon ja maaseudun kehityksen - lisäksi Suomi on antanut vuodesta 2003 lähtien myös suoraa budjettitukea.
  • PARPA II -köyhyydenvähentämisstrategian on tarkoitus ohjata Mosambikin kehityspolitiikkaa vuoteen 2009 saakka.
  • Forum Mulher (naisfoorumi) on mosambikilaisten naisten asemaa parantamaan pyrkivien järjestöjen ja instituutioiden kattojärjestö. Sen tavoitteena on edistää naisten osallistumista yhteiskunnan kaikilla aloilla. Foorumilla on 71 jäsenjärjestöä, jotka koostuvat erilaisista kansalaisjärjestöistä, kansainvälisistä yhteistyökumppaneista ja valtiollisista organisaatioista. Kepa on tehnyt yhteistyötä foorumin kanssa sen perustamisesta, vuodesta 1992, lähtien.
  • Nykyisin Forum Mulher on eturivin asiantuntija gender- ja tasa-arvokysymyksissä Mosambikissa. Viime aikoina foorumi on kampanjoinut aktiivisesti muun muassa perheväkivaltaa vastaan sekä osallistunut maan uuden köyhyydenvähentämisstrategian valmisteluun ja sen monitorointiin.