Uutinen

Monterreyn lupaukset kehitysrahoituksesta jäivät toteutumatta

Rikkaiden maiden johtajien sitoumukset kehitysavun nostamisesta ovat unohtuneet.
Tomi Kuhanen
26.11.2003

Maaliskuussa 2002 Monterreyssa pidetyssä kehitysrahoituskokouksessa sovitut toimenpiteet eivät ole toteutuneet odotetulla tavalla puolitoista vuotta kokouksen jälkeen.

"Näyttää selvältä, että terrorismin vastaiset toimenpiteet ovat peittäneet alleen Monterreyn hengen ja murskanneet toiveet kansainvälisestä rahoitus- ja kehitysyhteistyöstä", kommentoi Third World Networkin Saradha Iyer kansalaisjärjestöjen tiedotteessa.

Viime vuonna rikkaiden maiden apu köyhille nousi viidellä miljardilla dollarilla, mutta samaan aikaan sotilasvarusteluun käytettiin vuosittain 800 miljardia. Viime viikolla New Yorkissa pidetty ministerikokous pani merkille myös, että vuosittain 200 miljardia dollaria siirtyy etelän köyhistä maista pohjoisen rikkaisiin maihin. YK:n tutkimuksen mukaan nettosiirtymä on historian suurin.

Monterreyn mahalasku on pettymys kansalaisjärjestöille, jotka pitivät kokousta pienenä voittona.

"Monterreytä voidaan jo nyt pitää pienenä menestyksenä, koska kokous on merkittävästi lisännyt kansainvälisen yhteisön sitoutumista köyhyyden vastaiseen taisteluun. Tämän kokouksen ansiosta kehityskysymykset voivat palata kansainvälisen politiikan keskiöön. Hallitukset ovat täällä myös sitoutuneet voimakkasti YK:n vuosituhatpäätöksiin, mikä on ilahduttavaa", sanoi Kepan puheenjohtaja Heidi Hautala Monterreyn tunnelmissa.

Eurooppalaiset ja amerikkalaiset kansalaisjärjestöt arvostelivat kehitysrahoituskokouksen loppuasiakirjaa edistysaskeleista huolimatta kuitenkin riittämättömäksi. Järjestöt vaativat konkreettista aikataulua 0,7 prosentin kehitysrahoitustavoitteen saavuttamiseksi.

Pettyneitä olivat myös kehitysmaat. Mm. Kuuban presidentti Fidel Castro syytti kokouksen loppuasiakirjaa "nöyryyttävien almujen" tarjoamisesta kehitysmaille.

YK:n suosituksen mukaiseen 0,7 prosentin kehitysavun bkt-osuuteen ovat tähän mennessä yltäneet vain Norja, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Luxemburg. Norja ja Ruotsi aikovat lähivuosina nostaa osuuden yhteen prosenttiin.

Suomi pyrkii nostamaan kehitysapumäärärahat YK:n suositustasolle vuoteen 2010 mennessä. Hankkeella on myös kansalaisten tuki. Ulkoministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista haluaa nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja nykytasosta. Enemmistön mielestä sopiva taso olisi 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta tai enemmän.

Rikkaista maista mm. Saksa, Australia, Kanada, Yhdysvallat ja Japani eivät ole tehneet minkäänlaisia suunnitelmia kehitysapumäärärahojen nostamisesta YK:n suositusten suuntaan.