Uutinen

Miten järjestöt oppivat?

Maija Seppo
21.1.2003

kuva: Maija Seppo

Koulutus on myös hyvien ja huonojen kokemusten jakamista.



Olen viime aikoina kovasti miettinyt, mikä merkitys koulutuksella on oppimisessa. Opinko kuuntelemalla ja lukemalla valmiiksi mietittyä ja koettua? Vai täytyykö aina itse kokeilla, ja joskus oppia vasta omasta epäonnistumisesta? Ahaa-elämykset ja innostus ovat ainakin tärkeitä oppimisessa. Tarjoaako Kepan koulutus niitä?

Tämä Uutiskirje on koulutuksen teemanumero. Haluamme nostaa keskusteluun koulutuksen merkityksen järjestöjen kehitysyhteistyössä. Ajankohta on tämä, koska tämän kevään aikana uudistamme koulutustarjontaa. Yritämme oppia menneestä, analysoida tarpeita, määritellä kohderyhmiä - myös kentällä! - ja parantaa koulutuksen laatua, määrääkin jos tarvetta on. Onko sitä?

Kokemusten jakaminen, keskusteleva ote ja osallistavat menetelmät ovat ne keskeiset periaatteet, joita Kepan koulutuksessa noudatetaan. Uskomme, että niiden avulla pystymme tukemaan järjestöjen kehitysyhteistyötä laajasti. Koulutuksissa järjestöt voivat oppia toisiltaan, löytää yhdessä uutta, ottaa huomioon pimennossa olevat näkökulmat ja asianosaiset. Tämä ei ole tietenkään vain kouluttajan vastuulla, vaan myös osallistujien itsensä: uskallammeko jakaa omia hyviä ja huonoja kokemuksiamme, ehdimmekö antaa tilaa ideoille ja asioiden syvemmälle pohdinnalle kiireisen järjestötyön keskellä? Onko meillä aikaa oppimiseen? Tai toisaalta onko meillä varaa olla oppimatta?

Millaisia kursseja tarvitaan?



Tekniset taidot ovat hankerahoituksen ja -toteutuksen onnistumisen kannalta erittäin tärkeitä. Haluamme kuitenkin ajatella järjestöjen kehitysyhteistyön tukemista myös laajemmin ja tarjota näkemyksiä ja pureskeltavaa hankemaailman kulttuurisista ja poliittisista taustoista. Uskomme niiden tuntemisen parantavan merkittävästi yhteistyön laatua ja ennen kaikkea sen tuloksellisuutta. Kulttuuri- ja kehityspoliittiset kurssit ovat kuitenkin osoittautuneet "tekniikkakursseja" vaikeammaksi haasteeksi: osallistujamäärät jäävät välillä aika vähäisiksi.

Kepan koulutuksen alkuajoista, 90-luvun puolivälistä, lähtien ongelmana on ollut osittain resurssien puutteen aiheuttama temaattisesti ja alueellisesti suppea koulutustarjonta. Järjestöt toivovat räätälöityä koulutusta eri hanketyyppien erityistarpeisiin sekä tukea järjestötoiminnan kompastuskiviin kuten varainhankintaan, taloushallintoon ja aktiivijäsenten innostamiseen. Koulutuksen alueellisesta keskittymisestä pääkaupunkiseudulle oli jo viime vuonna Uutiskirjeessä keskustelua. Molemmat ovat vaikeasti ratkaistavia, mutta ehkä eivät mahdottomia haasteita.

Aivan toisen kokoluokan haaste on suomalaisten järjestöjen kumppanijärjestöjen tukeminen koulutuksen ja neuvonnan avulla järjestöjen yhteistyömaissa. Mikä voi ja saa olla Kepan rooli siinä?

Loppujen lopuksi otsikon kysymys on harhaanjohtava. Eivät järjestöt opiskele, ne oppivat jäsentensä oppimisen kautta. Tämä tietenkin edellyttää, että opittua sovelletaan systemaattisesti työhön. Tervetuloa osallistumaan Kepan koulutukseen!

Maija Seppo
Kepan koulutussihteeri
maija.seppo@kepa.fi



Näin Kepa kouluttaa nyt

Kepan koulutukset voidaan jakaa neljään tyyppiin:

1. Hankesykliin liittyvät kurssit, joilla käsitellään muun muassa hankesuunnittelua ja talousarvion tekemistä
2. Organisaation kehitykseen ja verkostoitumiseen keskittyvät kurssit, esimerkiksi www-kurssit ja Kesäiset kehitysmaapäivät
3. Rahoitukseen liittyvät kurssit, joilla käydään tarkemmin läpi muun muassa EU-rahoitusta ja ulkoministeriön hanketukea
4. Erilaiset teemakohtaiset kurssit, joilla käsitellään esimerkiksi gender-, osallistamis-, kulttuuri- ja kehityspoliittisia kysymyksiä.

Kurssien teemat kuitenkin nivoutuvat väistämättä yhteen ja ovat kaikki toimivan hankesuunnittelun osa-alueita. Esimerkiksi eniten järjestettävillä hankesykliin liittyvillä kursseilla voidaan käsitellä myös vaikkapa gender- ja kulttuurikysymyksiä.

Kepa järjestää vuosittain noin 20 kurssia, joihin osallistuu yhteensä noin 350 henkeä. Hankeneuvojan puheilla käy puolestaan vuosittain noin 60 järjestöaktiivia. Neuvonnassa käydään läpi hankkeen rahoituksellisia asioita yhdessä järjestön edustajan kanssa.