Uutinen

Minne menet, Maailmanpankki?

20.8.2013

Maailmanpankista kiinnostuneet kohahtivat alkuvuonna 2012, kun Barack Obama nosti kaikkien yllätykseksi pankin johtoon Darthmoutin yliopiston melko tuntemattoman rehtorin Jim Yong Kimin.

Jim Yong Kimin tausta on vahvasti terveysalalla akateemisessa maailmassa ja kansainvälisissä järjestöissä, erityisesti Maailman terveysjärjestö WHO:ssa. Talousajattelultaan häntä pidetään yleisesti vähemmän markkinauskoisena kuin edeltäjäänsä Robert Zoellickia. Kimin kaudesta ei toistaiseksi ole syntynyt suuria otsikoita.

Yksityinen sektori jyllää ohi perinteisemmän avun

Kim jalkautti ensi töikseen pankin kysymään tavallisilta ihmisiltä eri puolilta maailmaa heidän näkemyksiään maailman köyhyyden poistamisesta. Hänen oma kantansa pankin suuriin linjoihin oli kuitenkin suuri kysymysmerkki.

Nyt tiedetään enemmän. Maailmanpankin edellisen pääjohtajan Zoellickin aikana käynnistetty painopisteen siirto julkisesta rahoituksesta yksityisen rahoituksen kanavointiin kehitysmaihin on jatkunut.

Yhä useampi Maailmanpankin kautta kehitysmaihin menevä dollari tulee nykyään sen yksityisen sektorin lainoista vastaavan Kansainvälisen rahoitusyhtiön IFC:n kautta. Perinteisesti Maailmanpankin ytimeksi mielletty osa, Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, on jäänyt etelään kanavoiduilla rahamäärillä mitattuna toiseksi.

IDA toteuttaa kumppanimaissa "perinteisempiä" hankkeita esimerkiksi terveydenhuollossa ja koulutuksen kehittämisessä.

Kansalaisjärjestöjen kritisoimia suurpatojen tukemista on myös jatkettu. Pankki ehti jo kertaalleen 1990-luvun lopussa lopettaa kokonaan tukensa ympäristön ja paikallisten ihmisten kannalta ongelmallisille patohankkeille. Patorahoitusta lähdettiin kasvattamaan uudelleen 2000-luvun puolessa välissä.

Tuloksia terveydenhuoltoon ainaisen raportoinnin sijaan

Tämän hetken polttavin kysymys on, mitä muutoksia tapahtuu Kansainvälisen kehitysjärjestön IDA:n perinteisillä toimialueilla eli koulutuksessa ja terveydenhuollossa.

Hankalasti suomeksi kääntyvä "toteutuksen tiede" (engl. science of delivery) on toistunut Kimin puheissa usein. Taustalla on Kimin turhautuminen siihen, että terveydenhuoltoon globaalisti tehdyt valtavat panostukset eivät ole auttaneet synnyttämään "toteutuksen ja käytäntöön viemisen" täydellistä reseptiä. Liian paljon rahaa kuluu edelleen hukkaan päällekkäisissä hankkeissa ja turhassa raportoinnissa.

"Keskitymme Yhdysvalloissa ja muissa kehittyneissä maissa liikaa uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehittämiseen. Halvalla toteutetun tehokkaan terveydenhuollon kehittäminen on saanut osakseen liian vähän huomiota", Kim totesi heinäkuussa 2012 Lancet-lehdelle.

"Toteutuksen tieteen" sisältö on kuitenkin edelleen hämärän peitossa. Kim itse on puhunut käytännön kokeiluista, joiden kautta kartutettaisiin kirjastoa toimivista käytännöistä ja toimintatavoista terveydenhuolloissa.

Tuore pääjohtaja on perustanut pankin sisälle kokonaan uuden "toteutusyksikön". Sen johtoon hän palkkasi Michael Barberin, joka kehitti 1990-luvulla Britanniassa Tony Blairin hallitukselle mittareita palveluiden tuotannon kehittämiseen ja arviointiin. Nyt tätä Barberin lanseeraamaa niin sanottua "deliverologiaa" tuodaan siis myös Maailmanpankkiin.

Overseas Development Institute -tutkimuslaitoksen tutkija Kevin Watkins teki aihetta käsittelevään artikkeliinsa soittokierroksen useille Maailmanpankin kokeneille työntekijöille: yhdelläkään heistä ei ollut tarjota viisastenkiveä siitä, miten tätä "deliverologiaa" käytännössä tuodaan pankin toimintaan.

Laajaa sosiaalipolitiikkaa vai kumppanuuksia yritysten kanssa?

Yksi suuri kysymys on, tullaanko terveyspalvelujen toimittamisessa suosimaan julkista palveluntuotantoa ja laajaa sosiaalipolitiikkaa vai yksityisiä terveydenhuolto- ja koulutusalan yrityksiä. Kimin avustaja Barber johtaa yksityiskoulubisnestä Afrikassa tekevän Pearson Group -yhtiön hallinnoimaa rahastoa. Pankki tukee Pearsonin tytäryhtiön kouluhankkeita Ghanassa. Kaikki eivät näe tätä kannatettavana kehityksenä.

"Viime vuosina on saatu aikaan hienoja tuloksia käyttömaksuja poistamalla, ja miljoonat lapset ovat päässeet ensimmäistä kertaa elämässään kouluun. Olisi hulluutta siirtää painopiste nyt 'edullisiin yksityiskouluihin'", kritisoi Action Aid -järjestön David Archer heinäkuussa Bretton Woods Project -uutissivustolla.

Kim itse on puhunut useaan otteeseen terveyspalveluiden ulottamisesta kaikille ja tukenut niin sanottuja Alma-Atan periaatteita, jotka tunnustavat terveydenhuollon ihmisoikeudeksi. Kaikki laajan sosiaalipolitiikan kannattajat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneet tästä eleestä.

"On tärkeää erottaa Kimin peräänkuuluttamat kattavat terveyspalvelut kattavista terveydenhuoltojärjestelmistä", totesi David McCoy Lontoon Queen Mary -yliopistosta Bretton Woods Project -uutissivustolle heinäkuussa.

Myös Barberin tuoma "deliverologia" saa osakseen kritiikkiä McCoylta. Hän pelkää, että siihen sisältyvä hierarkkinen johtamis- ja raportointimalli voi vaikeuttaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kehittämistä. Toisaalta McCoy muistuttaa, että on liian aikaista tehdä vielä lopullisia johtopäätöksiä.