Uutinen

Millainen on kaksikymppinen Kepa?

Aikuisen ikään ehtinyt Kepa on vaikuttaja, kouluttaja, edunvalvoja, verkostoija ja keskustelija. Kepan syntymäpäivillä 16.3. kuultiin monta näkemystä Kepan roolista ja siitä millaiseksi Kepan tulisi muuttua.
Sini Kuvaja
18.3.2005

 

  Kuva: Anne Romar ja Heidi Hautala. (Kuvaaja: Tuomo Tarvas)
Kepan hallintojohtaja Anne Romar ja hallituksen puheenjohtaja Heidi Hautala.

Alivaltiosihteeri Pertti Majanen totesi puheessaan, että Kepan tulisi lisätä koulutusta ja neuvontaa, joita Majanen kuvaili Kepan ydintoiminnaksi. Alivaltiosihteeri kehui kuviota, jossa ulkoministeriö rahoittajana kunnioittaa Kepan ja muiden järjestöjen itsemääräämisoikeutta, jotta näillä on myös mahdollisuus toimia vallan vahtikoirina.

"Kepa on merkittävä pala kehitysyhteistyön historiaa ja kehitysyhteistyössä kansalaisjärjestöt ovat usein olleet muutosten liikkeelle paneva voima", maalaili Majanen.

Kepan puheenjohtaja Heidi Hautala näki Kepalla ja järjestöillä nyt poikkeuksellisen oivan tilaisuuden vaikuttaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen 0,7 prosenttiin kansantulosta - teemaan joka on koonnut vuosikaudet Kepan ja jäsenjärjestöt säännöllisin väliajoin yhteen.

"Vaikuttaa siltä, että Suomen on vihdoin kannettava kortensa kekoon. Vaikka hallitus ei innostunut 110 kansanedustajan vetoomuksesta, jotain saattaa silti tapahtua ja paljon riippuu Kepasta ja kansalaisjärjestöistä", Hautala kommentoi ajankohtaista aihetta.

"Rohkeasti julkisuuteen pilkattavaksi"

Pitkän linjan kehitysyhteistyöaktiivi Jaana Airaksinen korosti Kepan roolia osana erilaisia sosiaalisia ja poliittisia prosesseja. Airaksinen nosti esiin huolen siitä, että liian tiukka Kepan sisäinen ohjelmallinen yhtenäisyys voi karsia paljon mielenkiintoista pois.

"Paljon voi tapahtua suunnittelematta ja satunnaisetkin tapaamiset voivat versoa käänteentekeviä asioita", Airaksinen huomautti.

Hän nosti yhdeksi esimerkiksi Kepan ja IGGRI-verkoston Hanasaaressa vuonna 1998 järjestämän konferenssin, johon kutsuttiin ihmisiä eri puolilta maailmaa. People for Global Action -verkosto pohti siellä Maailman kauppajärjestön (WTO) Seattlen ministerikokouksen yhteyteen toimintaa. Suuret mielenosoitukset kaatoivat kokouksen, mikä oli käännekohta globalisaatiokriittisessä liikkeessä.

Airaksinen korosti myös Kepan roolia kehitysyhteistyön laatukysymyksissä ja järjestöjen edun valvojana ja toivoi lisää rohkeutta julkisena keskustelijana: "Julkisuudessa vaaditaan sietokykyä, jotta kestää pilkattavana oloa."

Toimintaa maahanmuuttajille

Turun Maailmankauppayhdistyksen edustaja Jyri Jaakkola tunnusti, ettei järjestöllä ole kovin elävää yhteyttä Kepaan. Järjestön näkökulmasta Kepa ja sen kampanjat näkyvät lähinnä kerran vuodessa Turun Mahdollisuuksien torin yhteydessä. Järjestö oli myös osallistunut Kepan koulutuksiin ja hakenut neuvoja.

"Kepaa on helpompi lähestyä kuin ulkoministeriötä. Kepa katsoo asioita enemmän samasta perspektiivistä kuin pienet järjestöt", Jaakkola kehui neuvontapalveluita.

Suomi-Somalia-seuran edustaja Yusuf Mubarak korosti niin ikään tarvetta koulutukselle ja neuvonnalle ja lisäsi listaan verkostoinnin.

"Tarvitaan enemmän kansainvälisyyskasvatusta ja maahanmuuttajajärjestöille räätälöityä toimintaa sekä suomalaisten ja maahanmuuttajajärjestöjen yhteistyötä", Mubarak toivoi.

Valtion käsikassara?

Syntymäpäiväseminaarissa käytiin paneelikeskustelu Kepan roolista otsikolla "Valtion käsikassara vai kansalaisjärjestöjen edunvalvoja?".

"Jos vastattaisiin käsikassara, tilanne olisi todella huolestuttava ja olisi syytä kuopata koko järjestö saman tien", arvioi ulkoministerin erityisavustaja, Kepan toiminnanjohtajana pitkään työskennellyt Folke Sundman.

"Kepan ja valtion välinen sopimusjärjestely ei pakota Kepaa toimimaan käsikassarana eikä estä Kepaa päättämästä oman toimintansa painopisteistä", Sundman jatkoi.

Indonesia-seuraa edustanut Kepan entinen Indonesian yhteystoimitsija Anu Lounela puolestaan kehui Kepan näyttävän hyvältä etelän järjestöjen silmin.

"Kepa pyrki aidosti kuuntelemaan sikäläisiä järjestöjä. Jotkut ulkomaisetkin järjestöt kiinnostuivat Kepan mallista sijoittaa oma työntekijä indonesialaiseen järjestöön", Lounela kertoi työkokemuksistaan Indonesiassa.

Lounela toivoi, että Kepa jatkaisi edelleen tätä innovatiivista työmuotoa. "Kepalla on mahdollisuus olla erilainen, ja meillä on myös opittavaa etelän järjestöiltä."

Lisää tietoa aiheesta

Kepa 20 vuotta -sivu