Uutinen

Miksi nälkä uhkaa taas miljoonia Afrikassa?

Paha kuivuuskriisi koettelee jälleen Afrikan sarvea. YK:n mukaan kahdeksan miljoonaa ihmistä tarvitsee apua välittömästi ja seitsemän miljoonan muun elämä on ilman apua uhattuna. Mistä johtuu, että tällaiset uutiset toistuvat vähän väliä?
Miren Gutierrez
22.5.2006

IPS -- YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO sanoo, että pelkästään Etiopiassa 5-6 miljoonaa ihmistä kärsii "kroonisesta ruokaturvan puutteesta". He eivät pysty kasvattamaan tai ostamaan itselleen riittävästi ravintoa edes normaaleissa sää- ja markkinaolosuhteissa.

Vielä suurempi joukko joutuu avun varaan pienimmänkin kriisin yllättäessä. Koko maailmassa krooninen nälkä vaivaa 850 miljoonaa ihmistä, avustusjärjestöt laskevat.

Nälän takana on ristiriitaisia asioita. Yhdysvaltalainen tutkimus- ja vaikuttamislaitos Food First on toistellut jo vuosikymmeniä, että maailmassa on ruokaa pikemmin runsaasti kuin niukasti. Se pätee usein jopa nälänhädän koettelemiin maihin, joista monet ovat ruoan viejiä.

Afrikan sarven hädänalaisista maista esimerkiksi Etiopia sai viime vuonna erittäin hyväksi luonnehditun sadon vilja- ja palkokasveista. Siitä on tänä vuonna liiennyt hiukan jopa vientiin.

"Yleisen tilanteen myönteisyydestä huolimatta suuret joukot ihmisiä, etupäässä Kaakkois-Etiopian karjankasvattajia, elää sateiden viipymisen vuoksi nälänhätää edeltävässä tilanteessa", FAOn asiantuntijat Kisan G. Gunjal ja Shukri Ahmed arvioivat.

Myös eteläisessä Afrikassa, pääosin Zimbabwessa ja Malawissa, on FAOn mukaan 12 miljoonaa ihmistä ruoka-avun tarpeessa. Samaan aikaan Etelä-Afrikka sai ennätysmäisen maissisadon, jonka ylijäämä riittäisi ruokkimaan nälkäiset naapurimaissa.

Oikeus ruokaan

Kuten kaikki muukin, myös ruoka jakautuu maailmassa epätasaisesti, ja siksi kylläisen naapurissa voidaan nähdä nälkää.

FAOn mukaan kyse on ruoan epätasaisesta jakautumisesta, köyhyydestä ja siitä, että suuret joukot ihmisiä eivät pysty hankkimaan ruokaa fyysisten ja taloudellisten esteiden takia.

Intialainen taloustieteen nobelisti Amartya Sen kiteyttää asian niin, että köyhien maiden nälänhädän syynä ei ole pula ruoan saatavuudesta, vaan oikeudesta ruokaan.

Myös Food Firstin mukaan eriarvoisuus riistää ruokaturvan varsinkin köyhiltä naisilta. "Nopea väestönkasvu ja nälkä ovat sisäänrakennettuja yhteiskunnissa, joissa maanomistus, työpaikat, koulutus, terveydenhuolto ja vanhuudenturva ovat useimpien ihmisten ulottumattomissa", laitos määrittelee.

Nälän taustalla on yhä useammin ihmisen aiheuttama katastrofi. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma WFP arvioi, että vuodesta 1992 lähtien niiden osuus on noussut 15:stä yli 35 prosenttiin.

Sotiminen häätää miljoonia kodeistaan ja aiheuttaa pahoja nälkäkatastrofeja. Nälkää käytetään myös aseena, kun viholliselta rosvotaan ruoka ja karja. Sota tuhoaa usein pellot ja kaivot, mikä pakottaa asukkaat liikkeelle.

Nälkä on monimutkainen prosessi, ei äkillinen tapahtuma. Ensin ruoan hinta lähtee nousuun ja perheet joutuvat myymään omaisuutensa; muuttoliike alkaa. Kun nälkä yleistyy, terveydenhuolto romahtaa. Samalla ihmisten kunto heikkenee ja heitä alkaa kuolla aliravitsemukseen ja sairauksiin.

Afrikan sarvessa vakavin kriisi

Etiopiassa viljan hyvä hinta ilahduttaa tuottajia, mutta kostautuu köyhille, jotka joutuvat ostamaan ruokaa. FAOn mukaan tämä ajaa jälleen kerran suuret joukot vähävaraisia ruoka-avun varaan.

Järjestö pitää Afrikan sarven tilannetta tämän hetken vakavimpana ruokakriisinä.

Zimbabwea jo useita vuosia koetellut ruokapula taas on mutkikkuudessaan omaa luokkaansa. Maan vuotuinen viljantuotanto on romahtanut yli kolmesta miljoonasta tonnista vuonna 1996 noin 800 000 tonniin viime vuonna.

Presidentti Robert Mugabe on jakanut valkoisten maat uudelleen omille kannattajilleen, joita viljely ei tunnu kiinnostavan.

Maan talous on konkurssitilassa, traktoreihin ei riitä polttoainetta ja inflaatio laukkaa 900 prosentissa. Zimbabwelaiset kärsivät ruokapulan ohella maailman pahimmasta aids-epidemiasta.

FAOn mukaan nälänhädän välitön syy on yleensä sadon laaja epäonnistuminen kuivuuden tai sodan seurauksena. Kriisiin varautuneet maat pystyvät kuitenkin suojelemaan heikoimpiaan vaikeissakin tilanteissa.

Amartya Sen huomauttaa, että demokraattinen yhteiskunta selviää kriisistä harvainvaltaa paremmin, koska kyse on paljolti myös tiedonsaannista ja varoitusten perillemenosta.

Ja mikä vielä tärkeämpää: jos nälänhätä iskee demokraattiseen maahan, vallanpitäjien on vaikea uusia valtakirjaansa seuraavissa vaaleissa. "Siksi nälänhätää ei esiinny demokraattisissa maissa", Sen kirjoittaa.


Kirjoittaja on uutistoimisto IPS:n päätoimittaja.