EU on maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. Vuonna 2014 unionin jäsenvaltiot rahoittivat köyhien maiden auttamista 58,2 miljardilla eurolla.
Kuva:
F. Noy
Flickr
Uutinen

Mielipidetutkimus: Suomalaiset uskovat kehitysapuun

Eurobarometrin selvityksen mukaan nykyhallituksen kehityspolitiikan ja kansalaisten asenteiden välillä ammottaa valtava railo.
Janne Hukka
4.3.2016

EU-kansalaisten ylivoimainen enemmistö tukee kehitysyhteistyötä nyt enemmän kuin koskaan sitten vuoden 2010, paljastuu tällä viikolla ilmestyneestä Eurobarometrin mielipidetutkimuksesta.

Tutkimukseen haastateltiin kymmeniä tuhansia EU-kansalaisia jokaisesta unionin jäsenvaltiosta.

Vastausten perusteella kehitysyhteistyön arvostus on eurooppalaisten keskuudessa korkealla, sillä yhdeksän kymmenestä vastaajasta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ja tunnistaa sen roolin tasa-arvon edistäjänä, köyhyyden vähentämisessä ja turvallisuuden luonnissa.

Asenneilmasto kehitysyhteistyötä kohtaan on vahvoilla myös Suomessa, jossa jopa 91 prosenttia suomalaisista pitää köyhien maiden auttamista tärkeänä.

Barometrin tulokset ovatkin jyrkässä ristiriidassa nykyhallituksen poliittisten päätösten kanssa, joiden seurauksena kehityksen parissa työskentelevien järjestöjen rahoitusta on leikattu historiallisen rajusti.

Jopa puolet suomalaisista katsoo, että kehitysmaiden auttamisen tulisi kuulua Suomen hallituksen päätehtäviin. Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi myös korottaa kehitysapua.

Tietoisuus kehitysavun tuloksista kasvanut

Tutkimuksen taustalla on juuri päättynyt Euroopan kehitysyhteistyön teemavuosi, jonka tarkoituksena oli edistää EU:n asukkaiden tietoisuutta aihepiiristä sekä kannustaa aktiiviseen osallistumiseen köyhyyden vähentämiseksi.

EU on poliittisena blokkina maailman suurin kehitysaputoimija ja käytti vuonna 2014 yhteensä 58,2 miljardia euroa kehitysyhteistyöhön.

Teemavuoden panostukset olivat ainakin Suomessa EU:n näkökulmasta onnistuneita, sillä esimerkiksi joka viides suomalainen sanoo tietävänsä enemmän kehitysyhteistyöstä kuin edellisenä vuonna. Luku on korkein Romanian jälkeen.

EU-kansalaisten asenteissa on tapahtunut viime vuosina yleisemminkin selvää liikettä kehitysmyönteisempään suuntaan.

Barometrin laatijat arvioivat, että kehityssektorin suurempi näkyvyys muun muassa viime vuonna järjestettyjen suurten kansainvälisten kokousten yhteydessä sekä pakolaiskriisin vuoksi on erityisesti lisännyt äänestäjien tietoisuutta sen roolista globaalissa yhteiskunnassa.

Vastaukset kuitenkin osoittavat, että eurooppalaisten näkemyksissä kehitysavusta yhdistyy käytännöllisyys ja globaalikansalaisuus. Kahdeksalle kymmenestä vastaajasta köyhyyden vähentäminen palvelee suoraan EU:n omia etuja, mutta enemmistölle köyhien maiden auttaminen on myös EU-kansalaisten moraalinen velvollisuus. 

Erityisesti ruotsalaiset, kyproslaiset, espanjalaiset ja portugalilaiset korostivat kyselyssä avun moraalisia ulottuvuuksia.

Suomalaiset uskovat kehitysavun vaikutuksiin

Mielipidemittauksen tulokset Suomesta ovat monelta osin Euroopan keskiarvoa myönteisemmät.

Suomalaisten keskuudessa on kasvanut edellisvuoteen verrattuna toive, että kehitysmaiden auttaminen olisi yksi EU:n päätehtävistä. Kolme neljästä suomalaisesta haluaisi EU:n ajavan köyhien maiden etua, mikä on hieman unionin keskiarvoa korkeampi tulos.

Suomalaisten myönteiset asenteet kehitysavun toimivuudesta (69 prosenttia) ja sen positiivisesta vaikutuksesta poikkeavan siirtolaisuuden ehkäisemiseksi (75 prosenttia) ovat myös hieman koko EU:n keskiarvoa korkeammalla.

Suomessa kuitenkin jäädään jälkeen muun muassa Ruotsista, Kyproksesta ja Maltasta, jossa absoluuttinen enemmistö vastaajista piti kehitysapua erittäin tärkeänä.

Puolet suomalaisista ovat myös valmiita maksamaan enemmän kehitysmaista tulevista tuotteista tai palveluista.