Uutinen

Mielipidemittaus: Kehitysmaita pitää tukea lamankin aikana

Ulkoministeriön vuotuinen mielipidemittaus paljastaa, että valtaosa suomalaisista kannattaa kehitysyhteistyötä, vaikka omakin talous on hankaluuksissa. 88 prosentin mielestä länsimaiden tulisi tukea kehitysmaita selviytymään talouskriisistä.
Esa Salminen
16.7.2009

Mielipidemittaus: Kehitysmaita pitää tukea lamankin aikana

Suomen perinteiset sektorit nauttivat kansan suosiota kehitysyhteistyössä. Kuvassa suosituimmat vastaukset kysymykseen: "Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata" vuosilta 2005-2009, uusimmat alimpana.

Viimeaikaiset negatiiviset uutiset Suomen kehitysyhteistyön kohteista eivät ole Taloustutkimuksen mielipidemittauksen mukaan muuttaneet suomalaisten asennetta kehitysyhteistyötä kohtaan merkittävästi kriittisemmäksi.

Kriittisten määrä on noussut viime vuodesta, mutta vain hieman. Suomalaisista 83 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä vähintään melko tärkeänä, kun vuonna 2008 osuus oli 86 prosenttia.

Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalaista ilahduttaa ulkoministeriön tilaaman tutkimuksen tuloksissa myös se, ettei lama ole syönyt suomalaisten auttamishalua: kaksi kolmesta on sitä mieltä, ettei kehitysapua tule tässä taloustilanteessa laskea, viidesosan mukaan sitä tulisi kasvattaa ja jopa 88 prosentin mielestä rikkaiden maiden tulee tukea köyhiä selviytymään talouskriisistä.

"On hienoa, että vastuuta halutaan kantaa pitkäjänteisesti vaikeiden aikojen yli", Lappalainen toteaa. "Tilanne on onneksi aivan toinen kuin viime laman aikaan, jonka aikana apu puolitettiin ilman oikeaa debattia, tai että leikkauksia olisi kovin laajalti vastustettu."

Epätietoisuutta ja toiveita avun määrästä

Suurin syy sille, miksi kehitysyhteistyö on tärkeää, on suomalaisten mielestä rikkaiden maiden vastuu auttaa kehitysmaita. Kehitysyhteistyötä halutaan kohdistaa erityisesti koulutukseen, terveydenhuoltoon ja väestökysymyksiin sekä ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon. Näillä aloilla Suomi onkin perinteisesti ollut kehitysyhteistyössään aktiivinen.

Kehitysyhteistyön määrä bruttokansantulosta ei valtaosalle suomalaisista ole tuttu: kolmannes veikkasi Taloustutkimuksen antamista vaihtoehtoista, että Suomi antaa jo nyt YK:n suosituksen mukaisesti 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysmaille. Totuuden - 0,43 prosenttia - kuultuaan 37 prosenttia suomalaisista katsoi, että vuonna 2015 osuuden tulisi olla 0,7. Viidesosa tahtoisi nähdä avun pääsevän jopa prosenttiin bruttokansantulosta.

Määrärahojen kasvu haluttaisiin rahoittaa mieluusti uusilla rahoituslähteillä kuten lentoliikenteen matkustajaverolla tai leikkaamalla valtion muista menoista.

Harmoniaa kauppa- ja apupolitiikkaan

Tietoisuus kauppapolitiikan ja kehityspolitiikan yhteydestä näyttäisi kasvaneen: kun vielä 2008 yhdeksän prosenttia ei osannut vastata kauppapolitiikan ja kehityspolitiikan suhdetta käsittelevään kysymykseen, nyt osuus on pudonnut neljään prosenttiin.

Kolmekymmentäkaksi prosenttia toivoo, että kauppa- ja kehityspolitiikat olisivat keskenään sopusoinnussa, ja 30 prosentin mielestä kauppapolitiikan tulisi tukea kehityspolitiikkaa esimerkiksi kehitysmaatuontia edistämällä.

Timo Lappalainen on suomalaisten kanssa samaa mieltä.

"Hyvä, että yhä useampi näkee, että kauppapolitiikan tulisi tukea kehityspolitiikkaa eikä toisin päin. Jos kehitysapua aletaan käyttää viennin edistämiseen, siitä seuraa helposti tehotonta apua ja verovarojen tuhlausta", Lappalainen arvioi.

"On ilahduttavaa nähdä, että suomalaiset ymmärtävät, ettei apu yksin riitä, vaan köyhyyden voittamiseen tarvitaan toimenpiteitä monilla alueilla. Kepassa voidaan olla iloisia siitä, että suomalaiset tuntuvat olevan näin hyvin perillä monimutkaisista globaaleista kysymyksistä", Lappalainen sanoo.

Tietoa kehitysmaiden asemasta maailmankaupassa kaivataan nyt hieman enemmän kuin vuonna 2008.

Mistä luotettavaa tietoa kehityksestä?

Suomalaiset luottavat viranomaisiin: 82 prosenttia arvioi viranomaisten tarjoaman tiedon vähintään melko luotettavaksi. Kansalaisjärjestöt ja media saavat hieman huonomman arvosanan: kolme neljästä arvioi näiden antaman tiedon kehitysmaista erittäin tai melko luotettavaksi.

Kansalaisjärjestöjen antamaan tietoon luotetaan nyt vähemmän kuin vuonna 2008.

"Tämä on meille toki haaste", kommentoi Timo Lappalainen. "Ihmiset hakevat yhä enemmän tietoa itsenäisesti internetistä, ja meidän on jatkossakin varmistettava, että pystymme tuottamaan luotettavaa, ajankohtaista ja oikeaa tietoa."

Vastaajista 76 prosenttia eli hieman enemmän kuin edellisvuonna kokee, että tietoa kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä on saatavissa riittävästi.

Lisää tietoa aiheesta