Amazonin osittain hakattua sademetsää Ecuadorissa.
Kuva:
Morley Read
Shutterstock
Uutinen

Metsäkato vähentynyt, lisäkuria satelliiteilla

Taantuma ja parempi hallinto säästävät maailman metsiä. Uusi teknologia tarjoaa ajantasaista tietoa trooppisten metsien tilasta ja voi auttaa kannustimien kohdentamisessa.
Esa Salminen
1.2.2012

Hyviä uutisia: trooppisten metsien hävittäminen maailmassa on vähentynyt viime vuosina. Centre for Global Development (CGD) -ajatushautomon tutkimusten mukaan osasyitä tähän ovat talouden taantuman myötä vähentynyt kysyntä sekä valuuttakurssien ja korkojen tasot.

Maakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria: erityisesti metsäjätit Brasilia ja Indonesia ovat vähentäneet selvästi metsähakkuita viime vuosina, kun taas Myanmarissa, Malesiassa, Perussa ja Venezuelassa hakkuut ovat lisääntyneet. Trooppisen puun suurin markkina-alue on Kiina, ja sen talous on kasvanut koko hakkuiden vähenemisen ajan.

"Tutkimistamme 27 maasta yli puolessa metsien hakkuut ovat lisääntyneet. Taloudelliset syyt vaikuttavat, mutta monet paikalliset ilmiöt ovat hyvin tärkeitä – niiden joukossa maan hallitusten sitoutuminen metsien suojeluun", selittää tutkija David Wheeler järjestön podcastissa.

"Suojeluhalukkuus ja toimien tehokkuus vaihtelevat suuresti."

Satelliiteista ajantasaista tietoa

CGD:n tutkijat ovat ulottaneet metsäkatotutkimuksensa kolmessa vuodessa 27 maahan, ja se kattaa 94 prosenttia trooppisten metsien hakkuista. Tutkijoiden Forma-ohjelma käyttää Nasan joka päivä päivittyviä satelliittikuvia, joista he pystyvät 500 neliömetrin tarkkuudella ajantasaisesti tutkimaan metsien tilaa.

Wheelerin mukaan koskaan ennen ei ole ollut käytössä näin kattavaa, tarkkaa ja ajantasaista tietoa hakkuista. Metsien suojelun järjestö World Resources Institute aikoo ottaa CGD:n järjestelmän käyttöön toimissaan maailmanlaajuisesti. Se auttaa paitsi kansalaisia valvomaan metsien tilaa, myös hallituksia hallinnoimaan mesien käyttöä.

Järjestelmästä voi olla hyötyä esimerkiksi hakkuiden hillitsemiseen pyrkivälle REDD+-ohjelmalle, jossa periaatteessa maksetaan ihmisille siitä, etteivät he hakkaa puita.

"REDDin ongelma on ollut, että on voinut kestää 2–3 vuotta saada tietoa metsien tilasta", Wheeler kertoo. Pahimmassa tapauksessa ihmisille on voitu maksaa metsästä, joka onkin jo hakattu.

Wheelerin mukaan metsäkatoa ei saada kuriin ilman REDD+-ohjelman tapaisia kannustimia.

"Tärkeintä on luoda kannustimia, jotka ovat riittävän suuria metsäkadon lopettamiseksi ja tarpeeksi tarkkoja, jotta ne aiheuttavat toivottuja vaikutuksia ongelma-alueilla", Wheeler sanoo.

CGD kannattaa yleisemminkin kehitysavussa niin sanottua rahaa tuloksista -mallia (cash on delivery). Metsäohjelmissa se voisi tarkoittaa sitä, että jos metsäkato laskee lyhyellä aikavälillä, siitä palkittaisiin, ja jos se vähenee maan kehitystasoon nähden erityisen nopeasti, siitä palkittaisiin lisää. Jos näyttää siltä, että maa saavuttaa REDD+-ohjelman tavoitteet eli tyrehdyttää metsäkadon vuoteen 2030 mennessä, palkkio olisi jo merkittävän suuri.

"Forman tiedon avulla maat voi kategorisoida kvartaaleittain ja maksaa tarkan tiedon mukaan", Wheeler sanoo.

Hakkaajat entistä ovelampia

Metsien tarkkailu satelliitein on brasilialaista alkuperää, ja brasilialaiset auttoivatkin CGD:tä tutkimusmenetelmän kehittämisessä. Brasiliassa suuret metsähakkuut on saatu melkein loppumaan, mutta samalla on törmätty uuteen ongelmaan: hakkaajat ovat oppineet välttämään satelliittien valvovia silmiä hakkaamalla pieniä alueita sieltä täältä.

Scientific American -lehti kirjoitti viime huhtikuussa, että 80 prosenttia Amazonin hakkuista vuonna 2010 oli pieniä, alle 500 neliömetrin hakkuita, kun niiden osuus vuonna 2002 vielä oli 35 prosenttia. Näin pieniä alueita ei Nasan Modis-satelliitti huomaa.

CGD:kin myöntää, että kuvien tarkkuus rajoittaa toimintaa, mutta maailmanlaajuisesti isot hakkuut ovat edelleen suurin metsäkadon aiheuttaja.

Jotkin nykysatelliiteista pystyvät jo tarkempaan kuvaan, mutta niiden materiaali on kallista ja päivittyy verkkaisesti. Scientific Americanin mukaan Brasilia aikoo kehittää yhteistyötään Intian kanssa, sillä Intian satelliittiteknologialla saadaan jo nyt 56 metrin tarkkuudella kuvaa viiden päivän välein.

Vuonna 2013 Brasilia aikoo laukaista kiertoradalle oman satelliittinsa Amazônia-1:n, jonka kamerat kykenevät 40 ja 12 metrin tarkkuuksiin.