Uutinen

McCain vastaan Obama

Barack Obama on luvannut vaalikampanjassaan tuplata Yhdysvaltain antaman ulkomaanavun, mutta lupausta on myöhemmin pyörretty talouskriisin varjolla. Obama ja John McCain ovatkin lähentyneet toisiaan globaalikysymyksissä Yhdysvaltain presidentinvaalien loppukirin aikana.
Olli Seuri
28.10.2008

 

FLICKR/MARC NOZELL

mccain

 

 

 

John MaCainin mukaan yksi hänen tavoitteistaan Yhdysvaltain presidenttinä olisi malarian poistaminen Afrikasta.

Yhdysvaltain presidentinvaalit lähestyvät, ja vaaliuutisointi muistuttaa hetki hetkeltä enemmän juoksukilpailun selostusta asiakysymysten häipyessä taustalle.

Presidenttiehdokkaat John McCain ja Barack Obama ovat kuitenkin antaneet kampanjan aikana äänestäjille useita lupauksia, jotka vaikuttavat esimerkiksi kehitysapuun ja Yhdysvaltain rooliin kansainvälisessä yhteisössä.

Obama aloitti kampanjansa lupauksilla Yhdysvaltain avun korottamisesta ja globaalin vastuun kantamisesta. Asiantuntijoiden mukaan globaalikysymykset ovat kuitenkin jääneet hänen kampanjassaan viime aikoina taka-alalle. Vaaleja käydäänkin nyt talouden ja kansallisen turvallisuuden teemoin.

***

Kehityskysymyksissä ja kansainvälisen avun suhteen ehdokkaat ovat melko lähellä toisiaan. Molemmat ovat puhuneet avusta osana kansallista turvallisuutta; oikein suunnattu ulkomaanapu heikentää ääriliikkeiden kannatusta ja toimintamahdollisuuksia. Ehdokkaat ovat tehneet lupauksiaan tietoisena siitä, että pelkkä apu ei kanna vaaliteemana.

"Tiedän, että monet amerikkalaiset epäilevät ulkomaanavun merkitystä nykyään. Suhteellisen pieni investointi epävakaissa maissa voi kuitenkin olla yksi tehokkaimmista tavoista torjua terrorismia ja selkkauksia, jotka ovat paljon kalliimpia pitkällä aikavälillä", Obama linjasi huhtikuussa.

Obama ennättikin jo luvata tuplaavansa Yhdysvaltain avun 50 miljardiin dollariin vuoteen 2012 mennessä ja perustavansa rahaston tukemaan perusopetusta maailmanlaajuisesti. Varapresidenttiehdokas Joseph Biden tosin veti finanssikriisin varjolla tukilupauksia takaisin lokakuun alussa.

John McCain on sanonut, että presidenttinä yksi hänen tavoitteistaan on poistaa malaria Afrikasta, ja molemmat kandidaatit ovatkin puhuneet globaaleista terveyskysymyksistä lupaavasti.

Obama ja hänen vaimonsa kävivät jopa aids-testissä Afrikan-vierailullaan toimiakseen esimerkkinä paikallisille. Useat aktivistit esimerkiksi hiv/aids-kysymysten parissa ovat silti epäilleet ehdokkaiden toiminnan jäävän puheiden tasolle.

***

Citizens for Global Solutions -aivoriihen asiantuntija Josh Rovenger katsoo, että YK-politiikassa kandidaatit eroavat selvästi. Rovengerin mukaan McCain on kaivanut maata YK:n alta puheillaan demokraattisten maiden piiristä, kun taas Obama haluaa Yhdysvaltojen ottavan johtavan roolin järjestössä. McCainin varapresidenttiehdokas Sarah Palin ei myöskään ole esittänyt diplomatiaa tukevia lausuntoja, pikemminkin päinvastoin.

Konkreettisten lupausten sijaan ehdokkaita erottavat politiikan arvopohja ja ajatusmaailma. Obama on johdonmukaisesti puhunut diplomatian palauttamisesta maan ulkopolitiikan keskiöön. "Presidenttinä en tapaisi vain ystäviä, vaan myös vihollisia. En vain niitä joista pidän, vaan myös niitä joista en pidä. Niitä joita halveksun tapaisin joka tapauksessa", Obama sanoi jo kampanjansa alkumetreillä.

Sekä istuva presidentti Bush että senaattori John McCain hyökkäsivät lausunnon jälkeen Obamaa vastaan ja kyseenalaistivat tämän ulkopoliittisen luotettavuuden. Vastaiskuna Obama ja hänen kampanjaväkensä ovat pyrkineet aktiivisesti yhdistämään McCainin Bushin kovaan politiikkaan puhumalla muun muassa Bushin ja McCainin linjasta koskien sotaa, verohelpotuksia ja maailmankuvaa. Näin vaikka McCain on itse irtisanoutunut Bushin ajan unilateralismista eli yksipuolisen päätöksenteon politiikasta.

***

John McCain ja Barack Obama eroavat toisistaan myös suhteessa kansainvälisiin rahoituslaitoksiin ja vapaakauppaan, joista tehtävät päätöksen voivat vaikuttaa köyhien maiden kehitykseen kehitysapua vahvemmin. McCain on pitkän linjan vapaakaupan kannattaja, ja hän on tukenut senaatissa johdonmukaisesti vapaakauppasopimuksia ja kaupan esteiden purkamista.

Obama taas on vastustanut esimerkiksi Keski-Amerikan vapaakauppasopimusta sekä Etelä-Korean ja Kolumbian kanssa suunniteltuja kahdenvälisiä sopimuksia. Hän on jopa esittänyt, että Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTA voitaisiin neuvotella uudelleen, jotta se sisältäisi päästörajoituksia ja työntekijöiden oikeuksia koskevia pykäliä.

Kampanjan edetessä ja finanssikriisin mittakaavan paljastuttua erot ovat tässäkin kysymyksessä pienentyneet. Taloustilanne on jopa kirvoittanut McCainista joitakin sääntelyä puolustavia kommentteja. Obama puolestaan on esiintynyt globaalin vapaakaupan puolustajana, ja hän näkee WTO:n sopivana instituutiona takaamaan ympäristön ja työntekijöiden oikeudet tulevaisuudessa.

Amerikkalainen historioitsija Douglas Irwin on huomioinut, että kautta aikain Yhdysvaltain presidenttiehdokkaista on tullut vapaakaupan kannattajia heidän päästyään Valkoiseen taloon. Kauppasopimukset ovatkin oiva keino vahvistaa liittoumia, ja sopimusten allekirjoittamiset tarjoavat maiden päämiehille arvokkaita kodak-hetkiä.

***

Hyvä uutinen globaalin tasa-arvon kannattajille on se, että uusi presidentti voi vain parantaa George W. Bushin ajasta. Sekä McCain että Obama ovat esimerkiksi luvanneet sulkea Guantánamo Bayn sotilastukikohdan, tukea ilmastoneuvotteluita sekä yksinkertaisesti matkustaa ja neuvotella enemmän kuin Bush.

Afrikassa Obaman mahdollinen valinta on jo nostattanut toiveita paremmasta, asuuhan Obaman isoäiti edelleen Keniassa. Useat tavalliset afrikkalaiset toivovat, että Obama edistäisi Afrikan maiden integraatiota maailman talouteen. Toisaalta joidenkin arvioiden mukaan myös McCain voisi olla sopiva valinta, sillä vapaakaupan puolustajana hän pitää Yhdysvaltain puuvillatukia tulonsiirtona rikkaille maanviljelijöille.

Useiden länsimaisten lehtien järjestämässä kyselyssä lokakuun puolivälissä selvisi, että jos maailma saisi äänestää Yhdysvaltain presidentistä, voittaisi Obama vaalit selvästi.

Päätöksen tekevät kuitenkin äänestämään rekisteröityneet Yhdysvaltain kansalaiset. Päättäessään presidentistään he myös päättävät siitä, millaisen roolin yksi maailman supervalloista ottaa globaalikysymyksissä seuraavan neljän vuoden aikana.

Lähteet: The Economist, Oneworld U.S., The Guardian, The New York Times, Reuters, Afrika.no

Lisää tietoa aiheesta