Kuala Lumpurin keskustassa rakennetaan kiivaasti.
Kuva:
Kirsi Salonen
Kepa
Uutistausta

Malesia pyrkii teollisuusmaaksi köyhyyttä kitkemällä

Malesiassa vieraillut YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kiitteli maata tehokkaasta köyhyyden vastaisesta työstä. Malesia on saavuttamassa osan vuosituhattavoitteista jo ennen määräaikaa ja pyrkii saamaan kehittyneen maan statuksen vuonna 2020. Eriarvoisuus sinnittelee maassa edelleen.
Kirsi Salonen
18.4.2012

KUALA LUMPUR -- Malesia on esimerkki siitä, kuinka maa voi vähentää köyhyyttä sinnikkäällä työllä. Maa on noudattanut omia köyhyydenvähentämisstrategioitaan johdonmukaisesti viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajan. Tilastojen valossa köyhyys on vähentynyt tehokkaasti.

Malesia on jo saavuttanut vuosituhattavoitteista tärkeimmän, köyhyyden puolittamisen. Kun vuonna 1990 maassa oli köyhiä 17 prosenttia, vuonna 2000 luku oli pudonnut 8 prosenttiin, ja vuonna 2009 jo alle neljään prosenttiin.

"Keskeiset menestystekijät Malesian köyhyydenvähentämisessä ovat olleet 1970-luvulta asti poliittinen tahto sekä jatkuva köyhyyden painottaminen poliittisissa ohjelmissa. Sitoumus on tuotu sanoista tekoihin takaamalla köyhyysohjelmille merkittävä osuus valtion budjetista. Jatkuvan talouskasvun ja teollisuuspolitiikan vaikutuksia ei niitäkään voi kiistää", sanoo köyhyyttä maassa pitkään tutkinut akateemikko Sulochana Nair.

Kaikkea köyhyyttä on vaikea kitkeä

Tilastot antavat kuitenkin maasta todellisuutta ruusuisemman kuvan. Vaurauden epätasainen jakautuminen on myös todellinen huolenaihe, eikä tilanne ole viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana parantunut.

Yleisestä elintason noususta huolimatta maassa on alueita ja ihmisryhmiä, joiden tilanne ei tunnu kohenevan. Etenkin Borneon saarella sijaitsevien Sabahin ja Sarawakin osavaltioiden maaseudulla köyhyys on edelleen huomattavan yleistä. Samoin Malesian niemimaan alkuperäiskansat ovat jääneet paitsi muun maan kehityksestä.

"Sarawakin sisäosien kylissä ei uskoisi olevansa edes keskituloisessa maassa, saati kehittyneeksi maaksi pyrkivässä", toteaa Nair viitaten maan tavoitteeseen nousta kehittyneiden maiden joukkoon vuoteen 2020 mennessä.

Vaikka useimpien vuosituhattavoitteiden saavuttaminen etenee hyvin, viimeisimmän YK:n raportin mukaan Malesia tuskin saavuttaa tavoitteita lapsi- ja äitikuolleisuuden vähentämisessä sekä hivin ja aidsin pysäyttämisessä. Naisten asemassa ei viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ole tapahtunut sanottavaa kehitystä. YK:n mukaan vain noin puolet maan naisista on mukana työelämässä, ja naisten palkat ovat lähes kolmanneksen miesten palkkoja alhaisemmat.

Nair myös muistuttaa, että monet vuosituhattavoitteet olivat Malesialle liian vaatimattomia alusta asti.

"Monilla sektoreilla tavoitteisiin oltiin pääsemässä jo silloin kun niitä asetettiin", hän toteaa.

Maa on myös esimerkki maailmanlaajuisten vuosituhattavoitteiden ongelmallisuudesta: keskituloisen Malesian on helpompaa puolittaa 17 prosentin köyhyys kuin jonkun rutiköyhän maan on puolittaa 50 prosentin köyhyys.

Kansalaisjärjestöt ovat toistuvasti nostaneet esiin monia Malesian ihmisoikeuksiin liittyviä epäkohtia. Rempallaan ovat esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeudet, kokoontumisvapaus sekä poikkeuslaki, joka sallii pidätykset ilman oikeudenkäyntiä. Myös YK on puuttunut näihin epäkohtiin sekä kannustanut Malesiaa ratifioimaan kansainvälisen pakolaissopimuksen. Ratifiointi parantaisi maassa asuvien, pääasiassa Myanmarin (ent. Burma) pakolaisen asemaa.

Köyhyyden uudet kasvot

Maaseudun köyhyyttä on onnistuttu kitkemään laajoilla kehitysohjelmilla, mutta kaupungistuminen ja esimerkiksi siirtotyöläisten määrän lisääntyminen ovat tuoneet mukanaan uutta, monisyistä köyhyyttä.

Malesian tietä kehittyneeksi valtioksi mutkistaa sen monimutkainen etnis-poliittinen tilanne. YK:n pääsihteerin monikulttuurisuuden menestystarinaksi tituleeraama maa taistelee todellisuudessa etnisten jännitteiden kanssa. Malesia on toteuttanut itsenäisyydestä saakka valtaväestö malaijeja suosivaa politiikkaa. Tämä on johtanut alkuperäiskansojen lisäksi kiinalais- ja intialaisvähemmistöjen tyytymättömyyteen. Ne edustavat noin 23 ja 7 prosenttia maan väestöstä.

Perinteisesti köyhyydenvähentämisohjelmat ovat keskittyneet maaseudulle, jossa väestö on pääosin malaijeja. Tutkijat ja kansalaisjärjestöt toivovat, että etnisyyteen perustuvien ohjelmien aika olisi ohi.

"Köyhyyden vähentämisen mekanismit ovat muuttuneet rasistisiksi. Kaikkien köyhien tulisi saada heille kuuluva apu etnisestä taustasta huolimatta. Kehitysapparaatti tulisi uudistaa, mutta se tuskin tulee tapahtumaan pian", sanoo Nair.

Jotta nykyhetken köyhyysongelmiin voidaan vastata, tarvitaan myös tilastotietoa, joka valottaa köyhimmän kansanosan todellisia elinoloja etnisestä taustasta riippumatta.

"Malesia on saavuttanut pisteen, jossa se ei enää tarvitse makrotason lähestymistapaa köyhyyteen, vaan yksityiskohtaista tietoa mikrotason ongelmista jotka koskevat vain tiettyjä kansanosia", sanoo Nair ja peräänkuuluttaa hallitukselta rohkeutta määritellä köyhyyttä uudelleen. "Painotuksen tulisi olla nyt suhteellisessa köyhyydessä absoluuttisen ja äärimmäisen köyhyyden sijaan."

Uusia keinoja köyhyyden vastaiseen taisteluun

"Miljoonia ihmisiä on autettu pois köyhyydestä. Menestyksen kanssa kulkee vastuu. Tämä on mahdollisuutenne ottaa johtajuutta", sanoi Ban puheessaan ja kehotti Malesiaa jakamaan onnistumisiaan muiden Etelän maiden kanssa.

Malesia onkin siirtymässä avunsaajasta sen antajaksi. Teknisen yhteistyön ohjelmallaan se pyrkii muun muassa rakentamaan alueen köyhempien maiden kapasiteettia toteuttaa omia kehitysohjelmiaan. Myös Sulochana Nair uskoo, että Malesialla on annettavaa.

"Tähän asti keskitetty, valtiojohtoinen kehitys on toiminut. Vasta nyt on aika muuttaa lähestymistapoja", sanoo Nair.

Malesian sinnikkään köyhyysongelman ratkaisemiseksi Nair ottaisi käyttöön osallistavat lähestymistavat ja kouluttaisi sekä virkamiehiä että kansalaisia ihmisoikeusperustaisesta lähestymistavasta kehitykseen.

"Ihmiset täytyy saada ymmärtämään, ettei toisten köyhyys ole hyväksyttävää. Kaikkien malesialaisten elintason tulee nousta samaa tahtia", sanoo Nair.

Vaaleihin valmistautuva Malesian hallitus julkisti hiljattain uuden, kertaluonteisen raha-avustuksen kaikkein köyhimmille perheille. Nair näkee siinä tuulahduksen uudesta, tasa-arvoisemmasta politiikasta, sillä avustusta voivat hakea kaikki köyhiksi luokitellut kotitaloudet etnisestä taustasta riippumatta.

"Samaa käytäntöä voisi soveltaa muihinkin kehitysohjelmiin", suosittaa Nair.

Artikkelia on korjattu 18.4. klo 16.30: Malesia pyrkii kehittyneeksi maaksi vuoteen 2020 mennessä, ei vuonna 2012.