Mick Moore pitämässä TEDx-puhetta Sussexin yliopistolla vuonna 2012.
Kuva:
Kevin Meredith
Uutinen

Maksetaanko Afrikassa liian vähän veroja?

Monet Afrikan valtiot voisivat verottaa tehokkaammin monikansallisia yrityksiä ja omia rikkaitaan. Jo pieni paine riittäisi laittamaan suuryritykset kuriin, sanoo brittiläinen verotutkija Mick Moore.
Jukka Aronen
7.12.2015

Norjalainen OECD:n kehitysapukomiteaa johtava Erik Solheim on arvioinut, että jos kaikki kehitysmaat onnistuisivat korottamaan verotulojaan hieman yli prosentilla, ne saisivat lisätuloja koko globaalin kehitysyhteistyöpotin verran.

Miksi näin ei sitten tehdä?

Asia ei ole niin yksinkertainen, selitti brittiläinen verotutkija Mick Moore, joka puhui viime perjantaina Helsingissä ulkoministeriön järjestämässä veroseminaarissa.

Ei kannata tuijottaa pelkkää verokertymää, Moore painotti. Hän on perehtynyt etenkin Saharan eteläpuolisen Afrikan verokiemuroihin.

"Veronkorotus ei ole hyvä 'itseisarvona', vaan kerätyt rahat pitäisi pystyä käyttämään järkevästi."

Moore kertoi, kuinka suuri osa afrikkalaisista maksaa jo veroja, mutta ne menevät liian usein organisoituneille rosvojoukoille suojelurahana tai epävirallisille veronkerääjille, joiden luotettavuudesta ei ole varmuutta. Siksi luottamus "verottajaa" kohtaan on pohjamudissa.

Verotulot kiinnostavat

Toisaalta virallinen verotus on ottanut edistysaskelia, vaikka uusi tilanne ei vielä näykään hitaasti päivittyvissä ja vajavaisissa tilastoissa.  Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on nähty merkittävä siirtymä kehitysavusta kohti omien, kasvavien verotulojen käyttöä.

Kehitysapu saavutti huippunsa jo vuonna 1994, kun Saharan eteläpuolisen Afrikan hallitukset saivat keskimäärin 43 prosenttia tuloistaan kehitysavusta. Nyt luku on tippunut noin 25 prosenttiin. 

Taustasyynä on afrikkalaisten hallitusten kasvava kiinnostus verotuloja kohtaan.

"Johtajat tietävät, että tulevaisuudessa ei voi luottaa kehitysapuun ja että avun suhteellinen määrä tulee jatkamaan laskuaan", Moore sanoi.

Moore on nähnyt vuosien varrella suuren muutoksen afrikkalaisessa verottajassa. Nyt instituutiot ovat vahvoja, ja niissä työskentelee ammattimaista väkeä, joka keskittyy yksinomaan verotuskysymyksiin.

"Firmoja ei kannata mustamaalata"

Mutta eikö Afrikan suurin ongelma olekaan laiton pääomapako, joka vie maanosasta enemmän varoja kuin sinne kehitysyhteistyöllä saadaan?

"Joku on ehdottanut, että jos laittomat pääomavirrat tukittaisiin, Afrikan valtioihin tulvisi rahaa. Näin ei kuitenkaan ole", Moore kuittasi.

"Laittomuuksien pysäyttäminen on muutoinkin äärimmäisen vaikeaa, eikä onnistu ilman, että valtiolla on paljon nykyistä ammattitaitoisemmat verovirkailijat. Ainoa keino ratkaista tämä ongelma on rakentaa pikkuhiljaa veronkantokykyä."

Moore tunnusti kuitenkin, että suurimmat syyt verovajeeseen piilevät monikansallisten yritysten harjoittamassa verovälttelyssä ja siinä, että Afrikan rikkaita ei veroteta riittävästi. Hallitukset myös antavat liiaksi verohelpotuksia ulkomaisille sijoittajille.

Moore ei innostu firmojen yleisestä mustamaalaamisesta, sillä esimerkiksi Saharan eteläpuolisen Afrikan maat ovat erittäin riippuvaisia yritysten verotuloista. Näin siksi, että kehittymättömiltä työmarkkinoilta on vaikea saada tuloveroa.

Toisaalta monet monikansalliset toimivat veroja vältellessään lain oikealla puolella. Syyttävän sormen pitäisi ehkä osoittaa ennemminkin rikkaiden maiden valtioihin, jotka sallivat verovälttelyn ja selvästikin huonot lait, Moore pohti.

"Jo pieni paine auttaisi"

Maailma tarvitsisi globaalia verovalvontaa, hahmotteli Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen kommenttipuheenvuorossaan.

Sellaista on yritetty rakentaa OECD:n ympärille, mutta järjestö edustaa vain teollisuusmaita, kuten Lappalainen muistutti. OECD julkaisi lokakuussa yhdessä G20-ryhmän kanssa loppuraportin niin sanotusta BEPS-hankkeesta, jolla on pyritty puuttumaan muun muassa monikansallisten yritysten harjoittamaan siirtohinnoitteluun, jonka avulla ne kotiuttavat voittonsa muualla kuin kehitysmaissa.

Raportti oli pettymys monelle, mutta Moore näkee positiivisena, että automaattisesta kansainvälisestä tietojenvaihdosta ollaan pääsemässä sopuun. Saharan eteläpuolisen Afrikan veroviranomaiset ovat tähän mennessä kyselleet verotietoja hyvin vähän muista maista, koska se on ollut kallista eikä heillä ole ollut asiantuntemusta tarkentaa kysymyksiään oikein.

Jo pieni asiantuntemus ja paine auttaisivat laittamaan monikansalliset kuriin, Moore selitti.

OECD lähetti jokin aika sitten kokeenomaisesti asiantuntijoitaan kuuteen Afrikan maahan. Ne lähestyivät muutamia yrityksiä ja haastoivat niitä veronmaksuasioissa, etenkin siirtohinnoittelussa.

"Ei ole yllättävää, että firmat tunnustivat nopeasti ja muuttivat käytöstään. Afrikassa ei ole kuitenkaan vielä omia resursseja tällaiseen painostamiseen."

Mick Moore johtaa International Center for Tax and Development -tutkimusverkostoa. Hän puhui Helsingissä 4.12.2015 ulkoministeriön järjestämässä "Tax returns to developing countries - effective means to strengthen developing countries' taxation capacity" -seminaarissa.