Uutinen

Maattomien johtajat tappolistalla Brasiliassa (osa 2)

Mika Rönkkö
21.12.2000

"Suurmaaomistajilla on maaseudulla hallussaan poliittinen ja juridinen valta. Jos he eivät halua myydä tuottamattomia tiluksiaan maattomille, maan uudelleenjakaminen on mahdotonta lain takaamasta maareformista huolimatta", sanoo Paran osavaltion maatyöläisten liiton Fetacrin Maraban aluekoordinaattori Raimundo Momato.

Pakkotyötä

Kansainvälisen ammattijärjestöjen keskusliiton ICFTU:n mukaan työolosuhteet monilla Parán eteläosien suurtiloilla ovat surkeat. Joillain suurtiloilla, erityisesti Rondonin alueella, on edelleen käytössä jopa pakkotyövoimaa. Brasilian maatyöläisten keskusammattiliitto Gontag arvioi, että alueella työskentelee edelleen 300 maatyöläistä pakkotyössä.

"Seudulla, jossa suurmaanomistajat ovat halukkaita käyttämään jopa pakkotyövoimaa, ei siedetä maatyöläisten järjestäymistä eikä maattomien maanjakovaatimuksia. Suurmaanomistajat käyttävät järjestelmällisesti palkkasotilaita, pistoleiroja, terrorisomaan maattomat ja maatyöläiset tottelevaisiksi", väittää maatyöläisten alueliiton puhemies Mornato. Väkivallasta huolimatta maaseudun köyhälistö on alkanut vaatia entistä äänekkäämmin suurtilallisten käyttämättömiä joutomaita itselleen. Maattomien leirit ovat viimeisten vuosien aikana vallaneet joukolla yhä usempia tiloja ja samaan aikaan vaatineet maita käyttöönsä oikeusteitse. Eteläisessä Parássa 12 000 maatonta perhettä on vallannut 115 suurmaanomistajien tilaa. Valtaajat väittävät maita käyttämättämättömiksi tai maaomistajien maavaateita laittomiksi.

Suurin osa maattomien oikeuksien puolustajien murhatapauksista on edelleen selvittämättä. Amnesty Internationalin mukaan vuosina 1986-1996 Parán 200:ssa maatyöläisen murhatapauksessa on tuomio annettu vain kolmessa tapauksessa, ja niissäkin tuomitut vapautettiin ennenaikaisesti.

Brasilian pahin maattomien ihmisoikeusloukkaustapaus on edelleen selvittämättä. Sotilaspoliisit surmasivat huhtikuussa 1996 Maraban naapurissa Eldorado da Caracasissa 19 maatonta mielenosoittajaa. Tapauksessa ei ole annettu langettavia tuomioita, vaikka ihmisoikeusasianajajat ovat synnyttäneet kansainvälisen painostuskampanjan sotilaspoliisien tuomitsemiseksi.

Syyllinen vapaalle jalalle

Sen sijaan marraskuisen Dezinho da Costan murhan yksityiskohdat selvisivät tavanomaista nopemmin, sillä palkkamurhaaja Jesus Silva ei päässyt pakenemaan Dezinhon kalmanpuristuksesta. Naapurit ottivat kiinni pistoleiron ja tämän moottoripyöräilevän apurin verekseltään.

Murhan tilaajan paljasti harvinainen avaintodistaja, jonka turvallisuuden takasivat ulkopuoliset poliisiviranomaiset.

Pistoleiro Jesus Silva on parhaillaan pidätettynä Maraban vankilassa. Murhan tilauksesta syytetty tilanomistaja Nunes pidätettiin marraskuun lopussa, mutta Maraban alueen oikeusviranomaiset vapauttivat hänet torstaina 15.12. Ihmisoikeusasianajajat ovat huolissaan oikeusprosessin etenemisestä ja todistajien turvallisuudesta.

"Koska poliisitutkimuksia vetkuteltiin erilaisin verukkein, tilanomistaja Nunes pääsi livahtamaan tutkintovankeudesta. Pelkäämme todistajien olevan vaarassa, kun Nunes on vapaalla jalalla. Tämä on jälleen osoitus Parán oikeuskulttuurista: laki ei ole kaikille sama, jotkut ovat "koskemattomia", sanoo José Batista Afonso Maraban kristillisestä maakomissioista.

"Kyse on poliittisen tahdon puutteesta. Osavaltion politiikot tietävät hyvin, mistä maaseudun väkivallasta on kyse, mutta he antavat vaikenemisellaan murhien jatkua", toistelee ihmisoikeusjuristi Carlos Cuedes väsyneenä. Hän vaatisi Latinalaisen Amerikan Ihmisoikeuskomission tutkimusta alueelle. Cuedeksen mukaan "ainoa keino ihmisoikeusrikkomusten selvittämiseksi ja syyllisten tuomitsemiseksi ovat kansainväliset painostustoimet Paran osavaltion poliittista johtoa kohtaan".

Jutun ensimmäiseen osaan >>>