Uutinen

Maataloustuesta Afrikan pelastus?

Sambialainen viljelijä pääsi jaloilleen, kun valtio tuli avuksi.
Mohamed Fofanah
7.9.2009

IPS -- Sambialainen Rodger Phiri on äveriäs mies, ja mikä hämmästyttävintä, hän vaurastui maatalouden avulla.

Valtaosa afrikkalaisista maanviljelijöistä kamppailee huonojen satojen, kuivuuden ja heikkolaatuisten siementen kurimuksessa, mutta Phiri kuuluu harvoihin poikkeuksiin.

Hän lukee menestyksensä Sambian valtion maataloustukiohjelman ansioksi.

Valtio on korvannut viljelijöille puolet siemen- ja lannoitekuluista. Phirin tapauksessa se on mahdollistanut viiden hehtaarin peltojen laajentamisen 20 hehtaarille. Hän kasvattaa maissia, puuvillaa, tupakkaa ja maapähkinää.

"Valtio on lisäksi rakentanut maaseudulle teitä ja välittää meille tietoa tuotteidemme markkinointimahdollisuuksista", kertoo Phiri, joka johtaa puhetta maansa talonpokien ja pienviljelijöiden yhdistyksessä.

"Olen nyt mukana vientikaupassa ja tienaan tonneittain rahaa", hän vitsailee.

Tavoitteena poistaa nälkä

Sambian tukipolitiikka toteuttaa koko Afrikan kattavaa maatalouden kehittämisohjelmaa (CAADP), jonka maanosan valtionpäämiehet hyväksyivät 2003.

Tavoitteena on poistaa nälkä ja vähentää köyhyyttä maatalouden avulla. Valtiot ovat sitoutuneet kasvattamaan maatalouttaan kuusi prosenttia vuodessa ja sijoittamaan siihen vähintään kymmenen prosenttia budjetistaan.

Hankkeen peruspilareiksi on listattu kestävä maankäyttö ja luotettava vesihuolto, maaseudun infrastruktuurin parantaminen, markkinoille pääsyn helpottaminen sekä ruoan tarjonnan ja maataloustutkimuksen lisääminen.

Phirin mukaan Sambiankin hallituksella on vielä parantamisen varaa, sillä maatalouden budjettiosuutta leikattiin hiljan laman vuoksi kahdeksasta kuuteen prosenttiin.

Edistys on hidasta

CAADP:n toteutusta eteläisessä ja Itä-Afrikassa luotsaa Etelä-Afrikassa toimiva Fanrpan-tutkimusverkosto. Sen ohjelmajohtaja David Kamchacha haluaa vauhdittaa maatalousuudistuksia kokoamalla kussakin maassa yhteistyöhön valtiovallan, kansalaisyhteiskunnan, viljelijät ja tutkijat.

"Eräät maat ovat jo onnistuneet kasvattamaan maatalouden budjettiosuutta jopa yli tavoitellun kymmenen prosentin", Kamchacha iloitsee.

Hän myöntää kuitenkin, että edistys on hidasta, sillä CAADP:hen sitoutuneista 19 maasta vasta neljä on päässyt toteuttamaan sitä kunnolla.

Kamchachan mukaan on valtava haaste saada eri osapuolet toimimaan yhdessä maatalouden uudistamiseksi. Siihen kannustettiin syyskuun alussa Mosambikin pääkaupungissa Maputossa Fanrpanin vuotuisessa tapaamisessa.

"Koetamme saada kaikki osapuolet ymmärtämään oman roolinsa ja sen, että elleivät he toimi oikein, mikään ei liikahda. Heidän on opittava näkemään toisensa kumppaneina eikä vihollisina", hän selittää.

Kamchacha visioi Afrikan muuttuvan ruoan tuojasta sen viejäksi. Hänen mukaansa se ei onnistu ilman CAADP:n toteuttamista.