Uutinen

Maanomistusmuutoksiin vauhtia yhteisötasolta

Nicaraguan autonomisten alueiden alkuperäisyhteisöillä on edessä kova urakka uuden maanomistuslain toimeenpanossa.
Kimmo Lehtonen
27.4.2003

Kuva: Nicaragualainen äiti lapsensa kanssa (Kuvaaja: Kimmo Lehtonen)

MANAGUA -- "Uusi laki on voimassa, joten valitus saa loppua ja nyt hommiin", täräytti Nicaraguan Karibialla sijaitsevan monietnisen Monkey Point -yhteisön johtaja Pearl Watson, kun yhteisölle esiteltiin pykälä pykälältä mitä uusi maanomistuslaki tarkoittaa.

Maailmanpankin rahoittama ja monien epäonnistumisten värittämä prosessi Karibian puoleisten autonomisten alueiden maiden omistusoikeuksista kesti kaiken kaikkiaan vajaat neljä vuotta. Kepan Managuan toimisto on ollut monin tavoin mukana alusta lähtien.

Tulokseksi saatiin lopulta lakiehdotus, joka monien yllätykseksi meni viime vuoden joulukuussa läpi Nicaraguan parlamentissa. Lain kiemurainen nimi kuuluu kokonaisuudessaan: Ley orgánica que regula el Régimen de Propiedad Comunal de las Comunidades Indígenas de la Costa Atlántica y Bosawas. Ytimekkäästi sanottuna kyse on siitä, että hallitus viimeinkin tunnustaa alkuperäisväestön yhteisölliset oikeudet historiallisiin maihinsa autonomisilla alueilla.
 

Maakauppoja tulisi mitätöidä



Maanomistuskiistoista ja laittomista kaupoista kärsineen Monkey Point -yhteisön järjestämässä tilaisuudessa mietittiin, miten nyt edetään yhteisöjen tasolla. Mukaan oli kutsuttu myös muutamien merimailien päässä asuvat Punta de Aguila rama -yhteisön jäsenet.

Molemmissa yhteisöissä on viime vuosien aikana kärsitty maanomistuskiistoista. Pahimmillaan ne äityivät väkivaltaisiksi yhteenotoiksi kyläläisten ja yhteisöjen maita anastaneiden ulkopuolisten ja ulkomaisten sijoittajien alueelle lähettämien aseellisten vartijoiden kanssa. Sijoittajat keinottelivat maat itselleen käyttämällä hyväkseen Nicaraguan sekavaa lakiviidakkoa ja maanomistustilannetta.

Muutoksia on uuden lain voimaantulon myötä odotettavissa. Laki nimittäin mitätöi kaikki autonomisilla alueilla vuoden 1987 autonomialain jälkeen tapahtuneet yhteisöllisessä omistuksessa olleiden maiden myynnit. Laki myös velvoittaa viranomaiset ryhtymään välittömästi toimiin maiden palauttamiseksi yhteisöille.

Lähiaikoina on odotettavissa kuumia omaisuuskiistoja, koska lain hyväksyminen on toinen asia kuin sen toimeenpano. Optimistisimmatkin asiaan vihkiytyneet ovat sitä mieltä, että kyseessä on nopeallakin aikataululla vuosien prosessi.

Jotta prosessi saadaan liikkeelle, on yhteisöjen itse omissa nimissään tehtävä esitys kansalliselle komitealle maidensa merkitsemiseksi. Niiden tulee myös esittää historiallinen selvitys yhteisön maanomistuksesta, tunnetuista rajoista ja etnisestä koostumuksesta. Sen jälkeen voidaan aloittaa maiden varsinainen kartoitus, rajojen vetäminen naapuriyhteisöjen kanssa ja mahdollisten rajakonfliktien selvittäminen. Vasta näiden hyvin paljon aikaa vievien toimenpiteiden jälkeen aloitetaan lain määrittelemien laittomien kauppojen purkaminen.

Nicaraguan valtion tulisi ottaa prosessista päävastuu, myös rahoituksesta. Tällä hetkellä sekä Maailmanpankki että Amerikan kehityspankki BID ovat jo lupautuneet rahoittamaan alkuvaiheita. Yhteisöille ei toimista pitäisi syntyä kuluja.

Luonnonvarat yhteisöjen hyödyksi



Laki on Latinalaisen Amerikan ja maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen, sillä se suo alkuperäisväestöille periaatteessa kaiken päätäntävallan alueidensa luonnonvarojen hyödyntämisestä ja suojelualueiden hallinnoimisesta.

Monta mutkaa on toki vielä matkassa. Etniseltä koostumukseltaan erilaisissa yhteisöissä voivat kasvaa myös etnisten konfliktien siemenet ja vuosisataiset kaunat ja maanomistusristiriidat voivat osoittautua vaikeiksi ratkaista. Useilla puhtailla intiaaniyhteisöillä on – keskenäänkin – erilainen näkemys yhteisöllisen maan määrittelystä kuin kreoli- tai monikulttuurisilla paikallisyhteisöillä.

"Meidän on pidettävä yhtä, muuten emme onnistu", Monkey Pointin yhteisöjohtajiin kuuluva Allen Clair vetosi paikalle tulleeseen väkeen. Voimien yhdistämisestä on esimerkkinä kolmisen vuotta sitten yhdessä Punta de Aguilan väen kanssa muodostettu Comisión mixta, jolla tavoiteltiin julkisuutta ja apua maananastusten selvittämiseksi.

Molempien yhteisöjen tilanne onkin ollut runsaasti julkisuudessa viimeisen kolmen vuoden aikana. Lainopillista neuvoa ja tukea yhteisöt ovat saaneet Kepan yhteistyökumppanilta CALPIlta (Centro de Asistencia Legal de los Pueblos Indígenas).

Tulevaisuudessa kiistaa syntynee lisäksi etenkin alueen rikkaista luonnonvaroista, joista saatava taloudellinen hyöty tulisi uuden lain mukaan jakaa seuraavasti: 25 prosenttia yhteisölle, 25 kunnalle, 25 autonomiselle hallitukselle ja 25 keskushallitukselle.

Tasajako olisi nykytilanteeseen verrattuna sekä yhteisöille, kunnille ja autonomisille hallituksille loistosopimus. Nykyään noin 95 prosenttia Karibian alueen luonnonvarojen tuotosta lasketaan valuvan Managuan keskushallinnon arkkuun.