Uutinen

Maan niukkuus uhkaa talouden elvytystä Kiinassa

Maa on arka aihe Kiinassa. Tunnettu tutkija aiheutti hiljattain kohun väittämällä, että tarrautuminen vaatimukseen vähintään 120 miljoonan hehtaarin peltoalasta estää Kiinan kehitystä.
Antoaneta Bezlova
20.1.2009

IPS -- Kiina on päättänyt elvyttää talouttaan yli 440 miljardin euron tukipaketilla, mutta paketin toimeenpanoa jarruttaa pula maasta, jolle lentokenttiä ja taloja voitaisiin rakentaa.

Ratkaisuksi maaongelmaan riippumattoman Unirule Institute of Economics -laitoksen perustaja Mao Yushi esitti taannoin, että Kiina voisi tinkiä ruokaomavaraisuudestaan ja ostaa viljaa maailmanmarkkinoilta. Lausunnosta nousi kohu, ja Mao Yushi sai osakseen arvosteluryöpyn ja kansanvihollisen leiman.

"Kaikki 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alun nälänhädän kokeneet tietävät, miten tärkeää ruoka on. 1,3-miljardisen kansan on vaarallista luottaa tuontiviljaan", eräs tuohtunut kansalainen kommentoi internetissä.

Toinen kirjoittaja oli valmis tinkimään talouden kasvuvauhdista, kunhan ruokaturva on kunnossa.

Lama ja levottomuudet pelottavat

Keskustelu osui pahaan aikaan, sillä tasan 50 vuotta sitten Mao Zedongin utooppinen Suuri harppaus -politiikka suisti Kiinan nälänhätään, joka tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Merkkivuosi ohitettaneen huomionosoituksitta. Nälänhätä lienee silti edelleen Kiinan johdon muistissa, sillä päättäjät eivät halunne kajota viljelypinta-alaan, joka nykyisellään mahdollistaa 95 prosentin ruokaomavaraisuuden.

Maa-asioita hoitavan ministeriön mukaan Kiinan vuosille 2009–2010 päätetyn elvytyspaketin hankkeista peräti 80 prosenttia kuitenkin vaatii maata alleen.

Kiinan viljelypinta-ala on viime vuosina muutenkin kutistunut kaupungistumisen ja ympäristötuhojen takia. Vuonna 2007 peltoja katosi yli 40 000 hehtaaria ja viljelty kokonaispinta-ala väheni lähelle minimiä, 121 miljoonaan hehtaariin.

Tämä on saanut Kiinan päättäjät varpailleen. Mahdollisen ruokapulan aiheuttamien levottomuuksien ohella johtajat pelkäävät kuollakseen talouslamaa, joka voisi yllyttää työttömäksi jääneet massat protestoimaan.

Kiinan kommunistijohdon valta nojaa näet jatkuvaan talouskasvuun, joka on vuodesta 2003 kirjattu kaksinumeroisin luvuin.

Viljelymaa takaa vakauden

Asiantuntijat kuitenkin arvelevat, ettei peltopinta-alan säilyttäminen liity pelkästään ruokaturvaan. Hallitus haluaa myös pitää silmällä rakennushankkeita puuhaavien paikallisviranomaisten maanhankintaa.

Suuri osa Kiinan viime vuosien levottomuuksista on aiheutunut siitä, että asukkaita on häädetty mailtaan. Maatalouden piirissä elää yhä 750 miljoonaa kiinalaista.

"Viljelymaan alaraja on asetettu yhteiskunnallisen vakauden eikä ruokaturvan vuoksi", Unirule-laitoksessa tutkimusryhmää johtava Zhao Nong väittää.

Hänen ryhmänsä laati yhdysvaltalaisen Fordin säätiön rahoittamana selvityksen, jonka vuoksi laitoksen johtaja Mao Yushi joutui vaikeuksiin.

Ryhmää syytetään maan ruokaturvan myymisestä: jotkut pitävät maanpetoksena sitä, että tutkijat laativat amerikkalaisella rahalla selvityksen, joka ehdottaa viljan ostoa Yhdysvalloista.

Kiina kuluttaa noin 500 miljoonaa tonnia viljaa vuodessa. Tähän asti kotimainen tuotanto on vastannut kulutusta.

"Kiinan kansassa asuu syvään juurtunut nälän pelko, ja maauudistuksen vastustajat kylvävät kauhua sen avulla", arvostelee esimerkiksi China Investor Journal -lehden kolumnisti Su Qi.