Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Maailmanpankki: Suurin osa kehitysmaista hyötyy öljyn alhaisesta hinnasta

Kuluttajahinnat laskevat, valtioilla riittää rahaa muuhun ja polttoainetukiaisia voidaan poistaa. Öljytuloista riippuvaisille kehitysmaille hinta-alennus taas voi tarkoittaa suuria poliittisia ja taloudellisia ongelmia.
Esa Salminen
12.1.2015

Maailmanpankin analyysin mukaan alhaisella öljyn hinnalla on positiivinen vaikutus suurimmalle osalle kehitysmaista — niille, jotka eivät tuota öljyä. Maailmanpankin arvion mukaan öljyn hinta pysyy matalalla vuonna 2015, mikä tarkoittaa merkittävää tulonsiirtoa öljyntuottajamaista öljyntuojamaihin.

Öljyn alhainen hinta vaikuttaa kuljetusten ja sitä kautta melkein kaiken kulutustavaran hintaan, joten ihmisille, kunnille ja valtioille jää enemmän rahaa esimerkiksi infrastruktuurin parantamiseen ja sosiaalimenoihin.

Mutta tämän lisäksi, muistuttaa Oilprice.com-sivusto, öljyn alhainen hinta antaa kehitysmaille hyvän tilaisuuden muuttaa tyypillistä, mutta ongelmallista polttoaineiden valtiollista tukipolitiikkaa.

Monissa kehitysmaissa huoltoasemilta saa polttoainetta selkeästi alle markkinahintojen, ja valtioiden on vaikeaa päästä tukiaisista eroon. Jos bensiinin hinta nousee, alkavat mielenosoitukset herkästi. Köyhä kansa kokee usein, että tukiaiset auttavat köyhiä, vaikka tosiasiassa ne hyödyttävät kaikkein eniten keskiluokkaa ja rikkaita. Bensiinin hinnan pitäminen alhaalla taas on ongelma valtioille silloin, kun öljyn hinta kasvaa.

Oilprice.com-sivuston mukaan muutamat kehitysmaat ovat jo leikanneet tukiaisia nyt, kun bensiini muutenkin on halpaa. Esimerkiksi Indonesiassa aiotaan leikata tukiaisia rajusti ja ohjata säästyvät rahat koulutukseen ja infrastruktuurin kehittämiseen.

Öljyntuottajille muistutus haavoittuvuudesta

Rikkaammat öljyntuottajamaat kuten Saudi-Arabia ja Kuwait joutuvat kiristämään vyötä, ja keskituloiset maat kuten Iran, Venezuela ja Venäjä kärsivät talouden jyrkästä alamäestä. Iran menettää Oilprice.com-sivuston mukaan jopa miljardi dollaria kuussa öljyviennin tappioina.

Rajumpien poliittisten ja taloudellisten haasteiden edessä ovat kuitenkin haavoittuvammat ja pahasti öljystä riippuvaiset Afrikan öljyntuottajamaat, kuten Angola, Etelä-Sudan, Gabon, Kongo, Päiväntasaajan Guinea, Nigeria ja Sudan.

Näiden valtioiden budjetit laaditaan öljynhinnan mukaan, ja niiden valuuttojen arvo putoaa öljyn hinnan kanssa. Gabonia lukuun ottamatta kaikkia näitä maita vaivaat aseelliset konfliktit. Öljymaat ovat samalla Afrikan suurimpia talouksia, joten niiden talousahdinko heijastuu myös lähimaihin, joiden kanssa ne käyvät kauppaa.

Maailmanpankki muistuttaa, että jos öljyn hinta pysyy alhaalla pitkään, se vaikuttaa myös öljyalaan sijoittamiseen, erityisesti köyhissä maissa ja uusilla aloilla, kuten liuskekaasussa, öljyhiekassa ja syvänmeren öljynporauksissa.

"Öljyä maahan tuovien kehitysmaiden johtajille öljyn hinnan lasku antaa mahdollisuuden toteuttaa talous- ja rakenteellisia uudistuksia sekä rahoittaa sosiaalisia ohjelmia", summaa Maailmanpankin kehitysnäkymien yksikön päällikkö Ayhan Kose tiedotteessaan.

"Öljynviejämaille öljyn hinnan raju lasku taas on muistutus hyvin yksipuolisen taloudellisen toiminnan merkittävistä heikkouksista sekä siitä, kuinka tärkeää on monipuolistaa taloutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä."