Uutinen

Maailmanpankki: Rikkaiden maiden otettava vastuu päästövähennyksistä

Ensimmäisen siirron ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi on tultava teollisuusmailta - koska niillä on siihen resurssit, toteaa Maailmanpankin tuore World Development Report 2010.
Jari Nousiainen
17.9.2009

"Ilmastonmuutoksen vakavuus on korostunut viimeisen kahden vuoden aikana uuden tiedon myötä", sanoi Kirk Hamilton, yksi Maailmanpankin World Development Reportin vuoden 2010 laitoksen kirjoittajista. Hamilton esitteli raporttia julkaisutilaisuudessa ulkoministeriössä 17. syyskuuta.

Suurin osa ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista – jopa 80 prosenttia – osuu kehitysmaihin, rapotissa todetaan. Ei enää riitä, että kehitysyhteistyössä huomioidaan ilmastonmuutos ja siihen sopeudutaan, Hamilton korosti. "On pyrittävä sellaiseen kehitykseen, joka on ilmaston kannalta fiksua."

Raportissa painotetaan, että talouskasvu on kehitysmaille tärkeää ja auttaa niitä selviämään ilmastonmuutoksesta, mutta se ei riitä eikä ole riittävän nopeaa. Lisäksi talouskasvu voi perustua korkeisiin hiilipäästöihin, mihin ei ole varaa. Tämän vuoksi ratkaisun avaimet ovat teollisuusmaiden käsissä.

Tarvitaan tutkimusta ja rahoitusta

Rikkaat maat ovat päävastuussa tähänastisista hiilidioksidipäästöistä, joten niiltä on kohtuullista vaatia enemmän toimia ongelman ratkaisemiseksikin. World Development Reportissa ei kuitenkaan vedota vain tähän, vaan todetaan, että vain teollisuusmailla on resursseja investoida tutkimukseen ja tekniikkaan, jota tarvitaan sekä niiden omiin päästövähennyksiin, että köyhien maiden vähähiiliseen kehitykseen.

Avainasemassa on energiatekniikan ja -tehokkuuden kehittäminen, johon raportin mukaan on panostettu viime vuosikymmenet häviävän vähän: julkinen tutkimusrahoitus on ollut noin kymmenen miljardia dollaria vuodessa. Öljyn käyttöä vastaavasti on tuettu 150 miljardilla vuosittain.

Fossiilisten polttoaineiden tukeminen on lopetettava ja tutkimuspanoksia energiatekniikan kehittämiseen suunnattuja varoja on lisättävä pikaisesti, raportissa suositellaan.

"Energiatutkimukseen investoidaan alle viisi prosenttia siitä, mitä vuoteen 2030 mennessä tarvittaisiin", Hamilton totesi. "Tähän mennessä teknisiä uudistuksia ei ole vielä käytännössä edes yritetty."

Myös Maailmanpankki itse rahoittaa lukuisia hiilivoimalahankkeita kehitysmaissa. "Pyrimme kuitenkin jatkuvasti vähentämään niiden osuutta hankkeistamme", Hamilton vakuutti.

On toimittava heti

Koska ilmasto reagoi hiilipäästöihin hyvin pitkällä viiveellä, ja esimerkiksi voimalaitokset ovat toiminnassa kymmeniä vuosia, aikaa odotteluun ei enää ole. "On toimittava nyt, yhdessä ja eri tavoin kuin ennen", summasi Hamilton raportin pääviestin.

Hamiltonin mielestä ihmisiä ei kuitenkaan ole syytä pelotella. "Ongelma on vakava, mutta siihen voidaan puuttua."

Parhaatkaan yritykset eivät enää voi estää lämpötilan nousua vähintään kahdella asteella. Tällä on todennäköisesti laajoja vaikutuksia esimerkiksi maanviljelykseen: suurimmassa osassa maailmaa tuottavuus heikkenee.

Kuitenkin pysyminen mahdollisimman lähellä kahden asteen lämpenemistä pienentäisi suurkatastrofien riskiä: esimerkiksi merenpintaa useita metrejä nostavan Länsi-Antarktiksen jäätikön sulamisen todennäköisyys kasvaa nopeasti lämpötilan kohotessa.

Lisää tietoa aiheesta