Filippiiniläisiä lapsia Taclobanissa, taustalla rannalle tuhoutunut laiva.
Filippiiniläisiä lapsia Taclobanissa kuukausia hirmumyrsky Haiyanin tuhojen jälkeen.
Kuva:
Maailmanpankki
Uutinen
Kepa Marrakechissa

Maailmanpankki: Luonnonkatastrofien kustannukset arvioitua suuremmat

Tuoreen raportin mukaan ilmaston ääri-ilmiöt ajavat miljoonia ihmisiä köyhyyteen.
Sanna Autere
15.11.2016

Luonnonkatastrofien aiheuttamat inhimilliset ja taloudelliset kustannukset on vakavasti aliarvioitu, varoittaa Maailmanpankin tuore raportti. Haavoittuvien maiden köyhät ihmiset kärsivät äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksista eniten.

Luonnonkatastrofit ajavat vuosittain 26 miljoonaa ihmistä köyhyyteen ja aiheuttavat 520 miljardin dollarin menetykset vuosittaiseen kulutukseen, kertoo Maailmanpankin ja katastrofien ehkäisyohjelma GFDRR:n (Global Facility for Disaster Reduction and Recovery) laatima raportti.

"Vakavat ilmastoon liittyvät kriisit uhkaavat mitätöidä vuosikymmenten saavutukset köyhyyden vähentämisessä", sanoi Maailmanpankin pääjohtaja Jim Yong Kim tiedotteessa 14. marraskuuta raportin julkaisun yhteydessä.

"Myrskyillä, tulvilla ja kuivuudella on vakavia taloudellisia ja inhimillisiä seurauksia, ja köyhät ihmiset maksavat usein kovimman hinnan. Katastrofeihin varautuminen ei ole vain taloudellisesti järkevää vaan moraalisesti välttämätöntä", Jim Yong Kim totesi.

Köyhät kärsivät suhteellisesti enemmän

Perinteisissä arvioissa on keskitytty mittaamaan luonnonkatastrofeissa menetetyn omaisuuden rahallista arvoa, esimerkiksi rakennuksiin, muuhun infrastruktuuriin tai maataloustuotantoon kohdistuneita tuhoja. Tämä ei kuitenkaan kerro kokonaiskuvaa luonnonkatastrofien aiheuttamista menetyksistä, raportissa todetaan.

Laskettu kokonaishintalappu kuvaa lähinnä varakkaamman väestönosan kokemia menetyksiä – niiden ihmisten, joilla ylipäänsä on omaisuutta, jonka voi menettää. Köyhät ihmiset ovat kuitenkin huomattavasti alttiimpia luonnonkatastrofien vaikutuksille, raportti muistuttaa.

Rahallisesti mitattuna samansuuruiset menetykset tarkoittavat hyvin erilaisia asioita varakkaiden ja köyhien ihmisten elämässä. Köyhien toimeentulo on usein pienestä kiinni: he eivät pysty pehmentämään katastrofien vaikutuksia turvautumalla säästöihin. Köyhät menettävät suhteessa suuremman osan omaisuudestaan, eivätkä usein pysty turvautumaan perheen, ystävien, rahoitusjärjestelmien tai valtion tarjoamaan tukeen.

Katastrofien aiheuttamien suorien taloudellisten vahinkojen ohella raportissa on arvioitu myös sosioekonomista joustavuutta eli väestön kykyä selviytyä menetyksistä. Katastrofien vaikutusta ihmisten hyvinvointiin on arvioitu 117 maassa. Maailmanpankin raportin mukaan luonnonkatastrofien aiheuttama 520 miljardin dollarin pudotus vuosittaisessa kulutuksessa on jopa 60 prosenttia suurempi kuin aiemmin raportoidut omaisuuteen kohdistuvat vahingot.

"Köyhät ihmiset tarvitsevat yhteiskunnallista ja taloudellista turvaa luonnonkatastrofien varalta. Tehokkaalla riskien hallinnalla voidaan estää miljoonien ihmisten vajoaminen köyhyyteen", tiivisti raportin valmistelua johtanut GFDRR:n ekonomisti Stephane Hallegatte.

Raportti: Unbreakable: Building the Resilience of the Poor in the Face of Natural Disasters

PS. Seuraa käynnissä olevaa COP22-ilmastokokousta Kepan Marrakech 2016 -sivulla.