Uutinen

Maailmanpankki: Köyhät maat ovat hyötyneet päästökaupasta

Rikkaiden valtioiden sijoitukset puhtaiden energianmuotojen kehittämiseen köyhissä maissa nousivat 2,7 miljardiin dollariin vuonna 2005, Maailmanpankin raportissa todetaan.
Sanna Jäppinen
15.5.2006

Kioton ilmastosopimus on mahdollistanut päästökaupan, jossa runsaasti kasvihuonekaasuja tuottavien maiden yritykset voivat ostaa päästöoikeuksia sieltä, missä päästöjen vähentäminen on edullisempaa. Näin teollisuusmaat voivat saavuttaa Kioton sopimuksessa sovitut kasvihuonekaasupäästöjen leikkaukset.

Vuonna 2005 päästökaupan arvo kohosi kymmenkertaiseksi edellisvuodesta eli yli 10 miljardiin dollariin (7,8 miljardiin euroon), todetaan Maailmanpankin "State and Trends of the Carbon Market 2006" -raportissa, joka julkaistiin pankin järjestämän Carbon Expo -konferenssin yhteydessä Kölnissä 10. toukokuuta.

Karan Capoor, yksi raportin tekijöistä, totesi Reutersin mukaan, että suurin ilonaihe päästökaupan laajenemisessa on kehitysmaiden kannalta se, että rikkaat valtiot ovat sijoittaneet 2,7 miljardia dollaria (2,1 miljardia euroa) kehittääkseen puhtaita energiamuotoja köyhissä maissa.

"Kyseessä on win-win-tilanne, jossa hyötyvät sekä kehitysmaa että sijoittaja", Pakistanin ympäristöministeri Malik Khan totesi konferenssissa Reutersin mukaan. "Tämä myös osoittaa, että ympäristönsuojelu on avain taloudelliseen kehitykseen."

Maailmanpankin mukaan suurin päästökaupankävijä vuonna 2005 oli EU 8,2 miljardilla dollarilla (6,4 miljardilla eurolla) ja suurin yksittäinen ostaja oli Japani. Päästöoikeuksia myi eniten - 66 prosenttia koko määrästä - Kiina.

Mitä vaatimuksia kehitysmaille?

Maanantaina 15. toukokuuta Bonnissa alkavassa, YK:n tukemassa 190 valtion välisessä ilmastokokouksessa kehitysmaat aikovat muistuttaa teollisuusmaita siitä, että näiden on osoitettava todellista johtajuutta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Teollisuusmaiden on pystyttävä itse tekemään nykyistä rajumpia leikkauksia ennen kuin kehitysmaille voidaan asettaa päästörajoituksia, Reutersin toisessa uutisessa todetaan.

Perusteena on se, että länsimaat ovat tuottaneet valtaosan kasvihuonepäästöistä aina teollisen vallankumouksen ajoista lähtien. Kioton sopimuksessa päästöjen leikkaamiseen on sitoutunut lähes 40 teollisuusmaata.

Christian Aid -järjestön tuoreen "The Climate of Poverty: Facts, Fears and Hopes" -raportin mukaan kuitenkin myös kehitysmaiden on leikattava päästöjään kaksi kolmannesta vuoteen 2050 mennessä.

Järjestö kritisoi Kioton sopimusta siitä, ettei varsinkaan johtaville kehitysmaille ole asetettu päästörajoituksia, BBC kirjoittaa.

Raportin mukaan rikkaiden maiden olisi autettava kehitysmaita yhä enemmän siirtymään käyttämään muita kuin fossiilisia polttoaineita hyödyntäviä energiamuotoja - muuten ilmastonmuutoksen seuraukset, kuten tulvat ja kuivuus, voivat tehdä turhaksi viimeaikaiset saavutukset köyhyyden vähentämisessä.

Raportin kirjoittajan John McGhien mukaan esimerkiksi koko Saharan eteläpuolinen Afrikka voitaisiin saada siirtymään aurinkoenergian hyödyntäjäksi 50 miljardilla dollarilla.

"Summa on täsmälleen sama kuin mitä maanosa joutuisi maksamaan lisälaskuna öljystä", McGhie totesi BBC:n mukaan.

Lisää tietoa aiheesta