Uutinen

Maailmanpankki: Korruptio esiin omissa hankkeissa

Maailmanpankki haluaa vahvistaa imagoaan korruption vastaisen taistelun johtajana ja raportoi hankkeisiinsa liittyvistä epäselvyyksistä. Järjestöt arvostelevat likapyykin pesua riittämättömäksi.
Sanna Jäppinen
12.2.2007

Vuosien 2005-2006 aikana on korruption suhteen tutkittu 441 Maailmanpankin rahoittamaa hanketta. Tutkimusten perusteella pankki on laittanut lahjonnan ja muun korruption takia mustalle listalle 58 yritystä ja 54 yksittäistä henkilöä, kerrotaan, "Integrity Report of the World Bank Group, Fiscal Years 2005 - 2006" -raportissa.

Raportin on tehnyt pankin itsenäinen, lahjontaa ja henkilökunnan väärinkäytöksiä pankin hankkeissa selvittävä tutkimusosasto (Institutional Integrity Department, INT).

Maailmanpankki haluaa raportilla vahvistaa asemiaan kehitysrahoitukseen liittyvän korruption vastaisen taistelun etujoukossa. Korruption kitkeminen on noussut pankin asialistan kärkeen erityisesti nykyisen pääjohtajan Paul Wolfowitzin valtakaudella.

Raportin julkistuksen yhteydessä Maailmanpankki mainosti esimerkiksi olevansa ainoa monenkeskisistä kehityspankeista, joka julkistaa verkkosivuillaan korruption takia mustalle listalle päätyneiden yritysten ja henkilöiden nimet. Vuodesta 1999 lähtien pankki on asettanut sanktioita 338 yritykselle ja henkilölle.

Pukki kaalimaan vartijana?

Pankin raporttia on arvosteltu riittämättömäksi ja avoimuutta näennäiseksi.

Kanadalaisen Probe Internatinal -järjestön Patricia Adams vaatii, että Maailmanpankin pitäisi sallia oikeudellisesti pitävien tilintarkastuksen teko kaikista - myös jo päättyneistä - hankkeistaan, IPS kirjoittaa.

"Näiden tilintarkastusten perusteella pitäisi päättää, milloin 'varoja on ohjattu toisaalle kuin alkuperäiseen tarkoitukseen eli köyhien hyödyksi`. Tällöin minulla olisi vahvempi usko siihen, että pankki haluaa todella kitkeä korruption hankkeistaan ja viestittää kilpailutusten voittajille, ettei korruptiota siedetä", Adams toteaa.

Beatrice Edwards yhdysvaltalaisesta Government Accountability Project -järjestöstä (GAP) puolestaan vaatii Maailmanpankkia turvaamaan nykyistä paremmin sisäisiä väärinkäytöksiä ilmiantavien henkilöiden, "whistleblowerien", aseman.

"Paljastusten tekijät ovat avainasemassa korruptiota kitkettäessä. Instituutio, joka kieltäytyy suojelemasta heitä - kuten Maailmanpankki - osoittaa selkeästi sulkevansa silmänsä varkauksilta ja julkisten varojen väärinkäytöltä", Edwards kritisoi IPS:n mukaan.

Hänen mukaansa pankki myös suurentelee tekemäänsä korruption vastaista työtä: raportissa esiin tulleista tapauksista valtaosa on pienen mittakaavan lahjusrötöksiä.

GAP työskentelee väärinkäytöksiä ilmiantaneiden henkilöiden tukemiseksi, ja asiakkaina on myös Maailmanpankin henkilökuntaa. "Kun nämä ihmiset antoivat tietojaan ilmi INT-tutkimusosastolle, heitä joko ahdisteltiin, alennettiin tehtävissään tai laitettiin mustalle listalle. Lyhyesti sanottuna vaiennettiin. Eräs asiakkaamme totesikin, että jos puhutaan korruptiosta ja Maailmanpankista, on INT osa ongelmaa", Edwards kuvailee.

The Economist -lehti kirjoittaa, että Maailmanpankilla riittää sisäisessä korruptiotyössään haastetta, sillä taistelua rajoittavat haluttomuus loukata ja tarve lainata.

Pankki yrittää toisaalta olla vihastuttamatta syytöksillä johtokunnassa istuvien köyhien maiden edustajia, ja toisaalta jokaisen sopimuksen kyseenalaistaminen ja tarkka syynääminen johtaisivat pankin lainanantokyvyn heikentymiseen.

Lisää tietoa aiheesta