Laadukkaaan korkeakoulutuksen kehittäminen on yksi Afrikan maiden suurista haasteista.
Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Maailmanpankki: Kasvun takaamiseksi Afrikan pitää sijoittaa ihmisiin

Afrikan talous jatkaa nousuaan, arvioidaan Africa's Pulse -katsauksessa. Talouskasvua vauhdittavat viennin ohella lisääntyvät ulkomaiset sijoitukset sekä ihmisten kasvava ostovoima.
Sanna Jäppinen
10.4.2014

Afrikan maiden talous kasvoi viime vuonna keskimäärin 4,7 prosenttia, ja tänä vuonna kasvun arvioidaan nousevan 5,3 prosenttiin, todetaan Maailmanpankin tuoreessa Africa's Pulse -katsauksessa.

Vuonna 2013 maailman talouskasvun kärkijoukosta löytyi kaksi Länsi-Afrikan maata: Sierra Leone ja Norsunluurannikko. Sierra Leonen kasvu lähenteli 14 prosenttia. Esimerkiksi Kiinan talouskasvu oli viime vuonna noin kahdeksan prosenttia.

Luonnonvarojen vienti on edelleen Afrikan kasvun kantava voima. Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden vienti kasvoi vuosina 1995-2012 noin 68 miljardista dollarista yli 400 miljardiin, ja luonnonvarojen, kuten öljyn, mineraalien ja metallien osuus oli 300 miljardia.

Vaikka Afrikan vienti lepää edelleen hyvin pitkälti muutamien tuotteiden varassa, on katsauksen mukaan myönteistä se, että kauppakumppaneiden joukko on monipuolistunut.

"Tällä vuosituhannella vienti nouseviin talouksiin kuten Brasiliaan, Venäjälle, Intiaan ja Kiinaan on lisääntynyt huomattavasti, ja vuonna 2010 niihin meni jo yli kolmannes koko viennistä", toteaa Maailmanpankin Afrikan-alueen pääekonomisti Francisco Ferreira. 

Kansalaisista kuluttajiksi

Mielenkiintoinen trendi on myös se, että useat luonnonvaroiltaan melko köyhätkin maat, kuten Etiopia ja Ruanda, kuuluvat nopeasti kasvavien maiden joukkoon.

Yksi selittävä tekijä on ulkomaisten investointien lisääntyminen: kasvua tuli 16 prosenttia vuoden 2013 aikana. Vaikka valtaosa investoinneista kohdistuu edelleen luonnonvarasektorille, keskittyy jo noin kolmannes niistä maiden kotimarkkinoille, muun muassa teollisuus-, telekommunikaatio-, pankki- ja liikennehankkeiden avulla.

Africa's Pulsen mukaan investointien vaikutukset kertautuvat monella tasolla: sijoitukset luovat työpaikkoja ja ennen kaikkea niiden avulla Afrikan mailla on mahdollisuus päästä nykyistä tiiviimmin osaksi globaalia taloutta ja kauppaa.

Toinen merkittävä kasvun moottori Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa on muuttuva kuluttajakäyttäytyminen: kotitalouksilla on yhä enemmän rahaa käytössä. Selityksenä ovat muun muassa ulkomailla asuvilta sukulaisilta saapuvat rahalähetykset, joita vastaanotettiin vuonna 2013 ennätysmäärä eli 32 miljardia dollaria. Ostovoimaa lisäsi myös ruuan sekä polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen madaltuminen.

Myös turismi on yhä merkittävämpi tulonlähde monille Afrikan maille, ja esimerkiksi Ruandassa matkailu lisääntyi viime vuonna huomattavasti. Vuonna 2013 Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa vieraili ennätysmäärä matkailijoita, 36 miljoonaa, mikä vaikutti suotuisasti paitsi valtioiden kassavirtaan, myös työllisyyteen ja yksityisen sektorin tuloihin.

Investointeja ihmisiin ja palveluihin

Vaikka kasvunäkymät useissa Afrikan maissa vaikuttavat nyt ja lähitulevaisuudessa hyviltä –  paremmilta kuin kehitysmaissa keskimäärin – viennin yksipuolisuuden ohella monia muitakin jarruttavia tekijöitä löytyy. Jos kasvua halutaan ylläpitää ja jakaa tasaisemmin, on hallitusten keskityttävä parantamaan hallintoa ja ennen muuta investoitava enemmän ihmisiin, erityisesti nuoriin, Africa's Pulse arvioi.

Esimerkiksi laadukas korkeakoulutus, etenkin soveltavien tieteiden ja teknologian alalla, on edelleen kortilla.

"Tasokas koulutustarjonta voisi parantaa dramaattisesti alueen kilpailukykyä, tuottavuutta ja kasvua", arvioi Maailmanpankkiryhmän Afrikasta vastaava apulaispääjohtaja Makhtar Diop

Kasvun tasaisemmassa jakautumisessa on asiantuntijoiden mukaan avainasemassa myös se, kuinka maat onnistuvat takaamaan riittävät palvelut ja infrastruktuurin nopeasti kasvavalle kaupunkiväestölle.

Katsauksessa muistutetaan, että palvelujen globalisaatio tarjoaa mahdollisuuden myös Afrikalle, onhan palvelukauppa maailmankaupan nopeimmin kasvava sektori. Tässäkin ydinkysymys on, löytyykö Afrikasta riittävästi koulutettua väkeä tarjoamaan moderneja palveluja, kuten ohjelmistokehitystä ja call center -palveluja. Tällä hetkellä modernien palvelujen osuus on jo yli kolmanneksen maanosan palvelukaupasta.

Riskeinä ruuan hintavaihtelut ja poliittiset levottomuudet

Selkeitä isoja riskejä Afrikan maiden talouskasvulle Africa's Pulse nimeää kolme. Raaka-aineiden kysynnän väheneminen ja sen mukana hintojen lasku on riski numero yksi, erityisesti Kiinan osalta. Tällä hetkellä Kiinaan menee 45 prosenttia Afrikan tuottamasta kuparista, ja myös suuri siivu esimerkiksi rautamalmista. Jos Kiina ei enää kaipaa metalleja samaan malliin, ja tarjonta kuitenkin kasvaa nykyisen tahtiin, on riskinä hintojen romahdus.

Toinen suuri kysymysmerkki ovat paikalliset vaihtelut ruuan hinnoissa. Monissa maissa, esimerkiksi Ghanassa, valuutan arvo on laskenut ja samaan aikaan maanviljelyssä on kärsitty äärimmäisten sääilmiöiden seurauksista, kuten kuivuudesta. Yhdistelmä on huonontanut varsinkin köyhimpien ihmisten ruokaturvaa.

Tähän Maailmanpankki tarjoaa ratkaisuksi yhtenäisempiä alueellisia markkinoita ja toimivampia kaupan rakenteita, jolloin paikallisiin ruokakriiseihin voitaisiin vastata nykyistä nopeammin ja tehokkaammin.

Merkittävin haaste on kuitenkin turvallisuuden takaaminen ja yhteiskunnallisten ja poliittisten levottomuuksien ratkominen. Tällä hetkellä tilanne on herkin Etelä-Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa, mutta Africa's Pulsen asiantuntijat muistuttavat, että useissa maissa esimerkiksi lähestyvät vaalit saattavat olla pikemminkin kaivattuja uudistuksia hidastava kuin nopeuttava tekijä.