Ilmaston lämpeneminen vahvistaa äärimmäisiä sääilmiöitä ja nostaa niistä seuraavien katastrofien aiheuttamia kustannuksia.
Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Maailmanpankki: Ilmastotuhojen hinta kasvaa koko ajan

Luonnonkatastrofien vuotuiset kustannukset ovat kohonneet nelinkertaisiksi vuodesta 1980 lähtien, Maailmanpankin raportissa todetaan. Suhteessa kalleimmaksi ilmaston ääriolosuhteet tulevat nopeasti kasvaville talouksille – ja eniten kärsivät köyhimmät maat.
Sanna Jäppinen
20.11.2013

"Taifuuni Haiyan on tuonut kirkkaasti esille sen, miten ilmastonmuutos vahvistaa äärimmäisiä sääilmiöitä – ja miten vaikutukset tuntuvat eniten köyhien elämässä", Maailmanpankkiryhmän pääjohtaja Jim Yong Kim totesi maanantaina 18. marraskuuta pankin uuden raportin julkistuksen yhteydessä YK:n COP19-ilmastokokouksessa Varsovassa.

"Tällä hetkellä välitön apu on huomiomme keskipisteessä, mutta traagiset tapahtumat osoittavat, ettei maailma voi enää siirtää toimia kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi eikä olla auttamatta haavoittuvia maita valmistautumaan riskeihin."

"Building Resilience: Integrating Climate and Disaster Risk into Development" -raportin mukaan maailman luonnonkatastrofit vuosina 1980-2012 ovat tulleet maksamaan 3 800 miljardia dollaria, ja vuotuiset kulut ovat kasvaneet 50 miljardista dollarista lähes 200 miljardiin. Luonnonkatastrofeista 74 prosenttia arvioidaan liittyneen ilmaston ääriolosuhteisiin.

Varautuminen ja ennakointi tulee halvemmaksi

Kustannukset ovat bruttokansatuloon suhteutettuna olleet erityisen kovia nopeasti kasvavissa keskituloisissa maissa: kustannukset ovat niissä kohonneet keskimäärin jopa prosenttiin kansantulosta, mikä on kymmenen kertaa korkeampi kuin teollisuusmaiden keskiarvo.

Syynä tähän on raportin mukaan se, että näissä maissa on yhä enemmän arvokasta omaisuutta, jota ei kuitenkaan ole suojattu yhtä hyvin kuin vauraammissa maissa.

Toisaalta luonnonkatastrofien vaikutukset ovat olleet kaikkein pahimmat pienille köyhille maille, joilla on vähiten varoja ja valmiuksia vastata seurauksiin. Esimerkiksi Afrikan sarven aluetta vuosina 2008-2011 koetelleen kuivuuden kustannusten arvioidaan olleen yksin Kenialle 12,1 miljardia dollaria.

Parempi varautuminen ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin voi pelastaa ihmishenkiä ja elinkeinoja sekä suojata köyhiä ilmastosokeilta, raportissa todetaan. Esimerkiksi erilaisista varoitusjärjestelmistä saadut hyödyt ovat osoittautuneet 4-36 kertaa suuremmiksi kuin järjestelmiin alunperin käytetyt varat.

Maailmanpankki on nostanut katastrofeihin varautumisen ja riskinhallinnan merkitystä maiden kehityssuunnitelmissa ja köyhyyden vähentämisessä vahvasti esille myös tämänvuotisessa kehitysraportissaan, alaotsikoltaan "Risk and Opportunity: Managing Risk for Development".