Entistä useammalla ihmisellä on pääsy nopean ympärivuorokautisen internetin äärelle. Tästä huolimatta yli 400 miljoonaa ihmistä elää täysin elektronisten signaalien saavuttamattomissa.
Kuva:
CIFOR
Flickr
Uutinen

Maailmanpankki: Digitalisaation hyödyt jakautuvat epätasaisesti

Internet mullistaa maailmaa, mutta silti vain yhdellä kolmesta ihmisestä on pääsy sen äärelle.
Janne Hukka
24.2.2016

Digitalisaation voittokulku kautta maailman on ollut hämmästyttävän nopeaa, mutta sen hyödyt jaetaan edelleen erittäin epätasaisesti, toteaa Maailmanpankki julkaisemassaan Digital Dividends -vuosiraportissa.

"Esimerkiksi kännykät ovat levinneet yleiseen käyttöön nopeammin kuin mikään muu teknologia historiassa. Nykyisin noin 70 prosenttia ihmiskunnasta omistaa puhelimen", raportin kirjoittaja Deepak Mishra kuvasi vieraillessaan Helsingissä helmikuun alussa.

Muutaman vuosikymmenen aikana tapahtuneet muutokset ovat dramaattisia. Esimerkiksi itäafrikkalaisista jo lähes puolet hoitaa päivittäisiä pankkiasioitaan kännykällä. Toisaalta Intiassa on viiden vuoden sisällä tuotu lähes miljardi ihmistä julkisen sektorin piiriin luomalla sähköisiä, väärentämättömiä indentiteettitunnisteita.

Vallankumouksellisen vauhdin ei kuitenkaan saisi antaa hämätä, pankki varoittaa. Yhteiskuntien digitalisaatiolle asetetut suuret odotukset, kuten julkisten palveluiden paraneminen, uusien työpaikkojen syntyminen ja talouskasvu, ovat jääneet monin paikoin toteutumatta.

Tämä johtuu siitä, että internet ja sen palvelut ei itsessään toimi kehityksen moottorina, vaan tarvitsevat tuekseen myös koulutettuja käyttäjiä, markkinoiden sääntelyä ja teknistä infrastruktuuria.

Monet näistä ovat edelleen heikkoja tai puuttuvat kokonaan suuressa osassa maailmaa.

Rikkaat ja kaupunkilaiset hyötyjinä

Internetin käyttäjien määrä on kolminkertaistunut sitten vuoden 2005, mutta huimista kasvuluvuista huolimatta kaksi kolmesta maapallon ihmisestä elää edelleen digitaalisen talouden ulkopuolella, pankki arvioi.

Koska noin 20 prosenttia maailman ihmisistä ei osaa lukea tai kirjoittaa, kaikkien saatavilla oleva internet on edelleen kaukainen haave.

"Haluamme tässä raportissa kävellä sitä keskitietä, jossa kaikki ei ole hyvää tai pahaa. Internetin edut eivät ole automaattisia, vaan vaativat panostuksia ja rakenteiden ajantasaistamista", Mishra sanoo.

Ilmeistä on, että viimeisten vuosikymmenten digikehitys on luonut valtavia railoja niin maiden välille kuin niiden sisällekin.

"Kärjistetysti suurimpia hyötyjiä ovat olleet kaupungeissa asuvat varakkaat koulutetut eliitit, siinä missä etenkin maaseutujen ikääntynyt naisväestö on jäänyt paitsi digitaalisaation hyödyistä", hän kuvaa.

Pieni suuri internet

Digitaalinen yhteiskunta tarvitsee hyvinvointinsa perustaksi yritysystävällistä hallintoa, suuria investointeja koulutukseen ja terveyteen sekä hallinnon läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta. Samalla hallitusten täytyy varoa, ettei matkan varrella luoda uusia alaluokkia.

Erityisen haavoittuvassa asemassa myös länsimaissa ovat vanhemmat ikäluokat, joiden keskuudessa uusien teknologioiden leviäminen on muita hitaampaa, raportissa varoitetaan.

Suurista haasteista huolimatta jo nyt digitaalisen teknologian vaikutus voi jopa kehitysmaiden maaseuduilla olla vallankumouksellinen.

"Esimerkiksi Kiinan maaseudulla on nyt kyliä, jotka tekevät kauppaa [maailman suurimpiin kuuluvan verkkokauppapaikka] Aliban kautta 120 maan kanssa. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman digitalisaatiota", hän sanoo.

Vaikka internetillä, älypuhelimillä ja elektroniikalla on ollut suuri vipuvaikutus globaalin kulttuurin muutoksessa, on niiden maailmantaloudelle tuottama osuus edelleen verrattaen pieni. Informaatio- ja kommunikaatiosektori vastaa noin 4-5 prosentista teollisuusmaiden kansantuotteesta. Monissa kehitysmaissa luku jää alle kolmen prosentin.