Uutinen

Maailmanpankki: "Afrikassa ei enää tarvita lainaehtoja"

Afrikan maat ovat oppineet, mitä Maailmanpankille ja IMF:lle kannattaa ehdottaa.
Esa Salminen
15.9.2009

Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana juuri tarvinnut asettaa taannoisten vuosien tapaan tiukkoja talouspoliittisia ehtoja lainoituksiinsa, kirjoittaa uutistoimisto IPS. Afrikan maat nimittäin ehtivät tekemään "ehtonsa" ennen kuin niitä tarvitsee vaatia.

Syyskuun 8. päivänä Johannesburgissa puhunut Maailmanpankin Afrikan alueen pääekonomisti Shantayanan Devarajan kertoi, että maat voivat lainoja hakiessaan esittää omia makrotalouden suunnitelmiaan. Esimerkiksi talouskriisin aikana lisärahaa on saanut suunnitelmien perusteella ilman lisäehtoja.

IPS:n mukaan on epäselvää juontuvatko Afrikan maiden ehdotukset niiden omista toiveista, vai kenties siitä, että maat ehdottavat, mitä uskovat rahoittajien haluavan kuulla. Devarajanin mukaan on totta, että maat joiden politiikka ei vastaa Maailmanpankin ja IMF:n käsitystä hyvästä talouspolitiikasta eivät lainoja saa.

IPS:n epäilystä tukee tuore esimerkki Serbiasta, joka joutuu karsimaan 70 000 työpaikkaa julkiselta sektorilta ennen kuin IMF suostuu antamaan sille lisää lainaa. IMF suositteli Serbialle BBC:n mukaan arvonlisäveron korottamista budjettivajeen kattamiseksi, mutta Serbian hallitus pyrkii saamaan aikaan samat säästöt väkeä vähentämällä.

Maailmanpankin ja IMF:n rooli Afrikan maiden rahoittajina kasvaa talouskriisin myötä. Devarajanin mukaan suorat investoinnit Afrikkaan todennäköisesti vähenevät 18 prosentilla vuodesta 2008 vuoteen 2009. Hänen arvionsa on, että myös kehitysapua Afrikkaan tulee kriisin tähden vähemmän.

Lisää tietoa aiheesta