Uutinen

Maailman vesiviikko: Vesihuolto on olennainen osa kestävää kehitystä

Vesihuolto on järjestettävä niin, että kunkin maan erityisolosuhteet otetaan huomioon, muistuttivat asiantuntijat Maailman vesiviikolla Tukholmassa.
Sanna Jäppinen
23.8.2005

Kuva: vedenpuhdistamo
Vedenpuhdistamo costaricalaisella asuinalueella.

"Länsimainen tapa hoitaa vesihuoltoa ei sovi kaikkialle", sanoi intialaisen Centre for Science and Environment -järjestön johtaja Sunita Narain vastaanottaessaan järjestölle myönnettyn Tukholman vesipalkinnon.

"Ylenmääräisen rahankäytön sijaan nyt tarvitaan uudenlaista ajattelua. Esimerkiksi Intiassa vesipulan aiheuttama paine kasvaa koko ajan ja se aiheuttaa konflikteja kylien, kaupunkien ja valtioiden välillä. Intia on niin suuri maa, että siellä tarvitaan alueellisia ratkaisuja, yksi ainoa malli ei ole riittävä", Narain sanoi.

Hänen mukaansa Intia on muuttumassa moderniksi, mutta samalla se pysyy perinteisenä. Vesihuollon suhteen tämä tarkoittaa sitä, että on hyödynnettävä menneisyydessä käytettyjä tapoja mutta yhdistettävä ne uudenlaiseen, nykyistä tehokkaampaan käyttöön.

Palkinto jaettiin Maailman vesiviikolla, joka pidetään 21.-27.8. Tukholmassa. Vesiviikkoja on järjestetty jo 15 vuotta, ja tapahtumaan osallistuu noin 1400 vesiasiantuntijaa ja kansalaisjärjestöjen edustajaa.

Kovaa teknologiaa ja pehmeää osallistamista

Vesiviikon järjestäjä, Tukholman kansainvälinen vesi-instituutti (SIWI) esitteli kaksi päämallia, "pehmeän" ja "kovan", kehitysmaiden vedensaannin ja sanitaation parantamiseksi. Esimerkkien avulla osoitettiin, että molemmilla tavoilla saadaan tuloksia - ja usein yllättävänkin yksinkertaisten hankkeiden ja osallistavan lähestymistavan ansiosta.

"Pehmeästä" mallista esimerkkinä on viidessä Keski-Amerikan maassa tehty aloite käsienpesun lisäämiseksi. Yhteistyö valtion virastojen, kansalaisjärjestöjen, naisjärjestöjen, yksityisen sektorin ja median välillä edisti tehokkaasti hygieniatason paranemista ja lisäsi tietoisuutta aiheesta.

"Kova" tapa on panostaa veden varastoinnin kehittämiseen, minkä avulla maiden talouksista saadaan vastustuskykyisempiä sademäärien vaihteluille. Esimerkiksi Keniassa parempi varustautuminen tulvien ja kuivuuden varalle saattaisi arvioiden mukaan tietää jopa 5-6 prosentin vuosittaista talouskasvua verrattuna nykyiseen 2,4 prosenttiin.

"Usein kuitenkin tarvitaan näiden keinojen yhdistelmää, eli käytetään vaikkapa kovaa teknologiaa ja pehmeitä työvälineitä, kuten yhteisöjen osallistumista", totesi SIWIn toiminnanjohtaja Andreas Berntell.

SIWI muistutti myös siitä, että erityisesti Afrikalla on useiden muiden YK:n vuosituhattavoitteiden ohella vaikeuksia puolittaa veden ja sanitaation puutteesta kärsivien määrä vuoteen 2015 mennessä. Vain 36 prosenttia maanosan väestöstä nautti edes alkeellisista sanitaatiopalveluista, ja puhtaan juomaveden puutteesta kärsii 288 miljoonaa afrikkalaista.

Lisää tietoa aiheesta