Uutinen

Maailman terveyspalveluissa jyrkkä elintasokuilu

Tuoreen raportin mukaan yhteiskuntien väliset erot terveyspalveluiden saatavuudessa kasvavat tasaisesti.
Jim Lobe
12.4.2004

IPS -- Yli miljardi ihmistä maailmassa on vailla välttämätöntä perusterveydenhoitoa. Jos kasvavaa terveydenhuollon kuilua rikkaiden ja köyhien maiden välillä halutaan kuroa umpeen, alalle on suunnattava nykyistä enemmän kehitysapua, väestötietoon erikoistunut yhdysvaltalainen tutkimuslaitos katsoo tuoreessa selonteossaan.

Köyhimmissä maissa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa terveyteen käytetään henkeä kohden vain noin yhdeksän euroa vuodessa. Kehittyneimmissä maissa vastaava luku 1 570 euroa.

Population Reference Bureaun (PRB) raportin laatinut Dara Carr arvioi, että köyhät uhkaavat jäävät yhä kauemmas rikkaista, kun verrataan tiedonsaantia sekä pääsyä laadukkaaseen perus- ja erikoissairaanhoitoon.

Selonteon mukaan perheiden, yhteisöjen ja kokonaisten yhteiskuntien väliset erot terveyspalveluiden saatavuudessa kasvavat tasaisesti. Näin siitä huolimatta, että eroja voitaisiin tasata hyvin pienin kustannuksin.

Raportti pitää terveydenhoidon kuilua syvästi epäoikeudenmukaisena, sillä se heijastaa sosiaalisia ja taloudellisia rajoitteita eikä yksilön valintoja.

Maiden välisiä eroja voidaan selittää useilla syillä: terveydenhoitoon ja tutkimukseen käytetyt varat vaihtelevat, ja köyhimmät maat voivat usein vain uneksia varakkaiden maiden käytössä olevasta lääketieteen huipputeknologiasta.

Köyhän väestön yleisimpien sairauksien tutkimiseen käytetään suhteellisen niukasti varoja. Raportissa viitataan tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan vain hiukan yli prosentti maailman markkinoille vuosina 1995-1997 tulleista lääkkeistä liittyi trooppisiin infektiotauteihin, joita miljoonat ihmiset köyhissä ja keskituloisissa maissa sairastavat.

Terveydenhoidon kuilu ei ole kasvanut vain rikkaiden ja köyhien maiden välillä, vaan se näkyy myös maiden sisällä, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka mukaan lukien. Rikkaiden maiden köyhät kuolevat nuorempina kuin varakkaat, ja myös lapsikuolleisuus on köyhillä suurempi.

Suurimmat terveysongelmat - loistaudit, puutteellinen ravitsemus ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot - kasautuvat kuitenkin köyhien maiden vähävaraisimmille.

Köyhimpien maiden varattomilla ei usein juuri ole mahdollisuuksia päästä hoitoon. Heitä altistavat terveysongelmille myös puutteellinen tietämys ja sosiaaliset normit, joihin monesti kuuluvat suuri perhekoko ja varhainen perheen perustaminen.

Syrjäisillä alueilla asuvilta köyhiltä puuttuu usein puhdas juomavesi, ja he joutuvat elämään heikoissa oloissa huonojen kulkuyhteyksien takana.

Hallitukset tapaavat kuitenkin suunnata suhteettoman suuren osan niukoista julkisista varoista kaupunkien sairaaloille ja unohtaa maaseudun klinikat.

Terveyskuilua voi kuroa umpeen kehittämällä terveydenhuoltojärjestelmää ja helpottamalla hoitoon pääsyä. Ne ovat merkittäviä keinoja mutta eivät riittäviä, selonteko päättelee. Sen mukaan kokonaisvaltainen äärimmäisen köyhyyden vähentäminen on avaintekijä edistettäessä väestön terveyttä.

Yhteiskunnan pitäisi helpottaa pääsyä koulutukseen, vahvistaa naisten ja marginaaliryhmien asemaa, toteuttaa terveyskampanjoita joukkoviestinten avulla, vähentää ympäristöriskejä ja vahvistaa sosiaaliturvaa. Näillä keinoilla voitaisiin pureutua perusongelmiin, raportti toteaa.

Se muistuttaa, etteivät kaikki uutiset ole huonoja. Jopa muutamat maailman köyhimmistä maista ovat saavuttaneet huomattavia tuloksia edistäessään huono-osaisimpien väestönosiensa terveyttä.

Myönteistä kehitystä on saatu aikaan kohentamalla perusterveydenhuoltoa ja kouluttamalla tehokkaasti paikallisen tason hoitohenkilöstöä, myös perinteisiä parantajia.

Raportissa kyseenalaistetaan sairaanhoidon käyttäjämaksujen tarkoituksenmukaisuus köyhissä maissa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki ovat pitkään rohkaisseet maita soveltamaan hoitomaksuja, mutta ne näyttävät johtavan siihen, että köyhät eivät hakeudu hoitoon.

PRB:n raportti perustuu lukuisiin viime aikoina tehtyihin tutkimuksiin.


Population Reference Bureau