Myös Wall Streetin protesteja valvovat poliisit pääsevät jo aloituspalkallaan kansainvälisesti rikkaimman prosentin joukkoon.
Kuva: Glynnis Jones / Shutterstock

Maailman rikkaimpaan prosenttiin pääsee 2 805 euron palkalla

Suomalaisten keskiansio on ylitse "superrikkauden" rajan, kun asiaa tarkastellaan globaalisti. Ekonomisti Charles Kennyn mukaan oikea tulonjaon ongelma ei rajoitu Wall Streetille vaan on maailmanlaajuinen.
Esa Salminen
15.3.2012

Occupy Wall Street -kansanliike on kiinnittänyt huomiota halinnasta karanneisiin tuloeroihin ja erityisesti väestön rikkaimpaan prosenttiin Yhdysvalloissa. Ekonomisti Charles Kennyn mukaan suuri osa "99 prosentin liikkeen" jäsenistä kuuluu kuitenkin itse rikkaimpaan prosenttiin.

"Nämä lähinnä keskiluokkaiset valittajat ovat uskomattoman hemmoteltu joukkio kansainvälisesti katsottuna", Kenny kirjoittaa Foreign Policy -lehden blogissaan. "Se on hyvä uutinen, koska meidän täytyy verottaa heitä enemmän, jos aiomme koskaan ratkaista maailman oikean epätasa-arvo-ongelman: noin 900 miljoonaa ihmistä elää alle 1,25 dollarilla päivässä."

Kenny siteeraa Maailmanpankin ekonomistia Branko Milanovicia, joka vuonna 2010 julkaistussa kirjassaan laski, että maailman rikkaimpaan prosenttiin pääsee Yhdysvalloissa noin 34 000 dollarin vuosituloilla.

Suhteutettuna Suomeen se tarkoittaisi noin 2 805 euron kuukausituloja, laskettuna vuoden 2009 ostovoimakorjatuissa euroissa. Samana vuonna ostovoimakorjattu keskiansio Suomessa oli noin 3 000 euroa — naisten 2 693 ja miesten 3 320.

Jos oletetaan esimerkin vuoksi, että rikkaimman prosentin raja on pysynyt suurin piirtein samana, niin tuoreimman Elinkeinoelämän keskusliiton palkkatilaston mukaan vaikkapa terveyspalvelualan keskimääräisellä kuukausiansiolla (2 967 euroa) on melko kirkkaasti maailman rikkaimmassa prosentissa, mutta hotelli- ja ravintola-alan työntekijä jää keskimääräisellä 2 017 euron tulollaan jo melko kauas maailman rikkaimmista ihmisistä. Myöskään alan esimiehet eivät aivan yllä superrikkaiksi 2 619 keskimääräisillä ansioillaan.

"Pitää verottaa keskiluokkaa köyhimpien hyväksi"

Samaan tapaan kuin rikkaiden maiden rikkaat eivät kriitikoiden mukaan ole "ansainneet" omaisuuttaan, ei myöskään maailman rikkain prosentti Kennyn mielestä ole. Hän siteeraa nobelisti-taloustieteilijä Herbert Simonia, jonka arvion mukaan yksilön tuloista noin 90 prosenttia selittyy sillä, että hän asuu länsimaisessa hyvin toimivassa taloudessa.

Toki rikkaiden maiden rikkaat ovat aivan poskettoman rikkaita myös kansainvälisessä vertailussa, Kenny myöntää, ja se on myös aito ongelma. IMF:n tutkimusten mukaan korkeiden tuloerojen mailla on paljon muita suurempi riski ajautua rahoitusmarkkinakriiseihin ja huonommat eväät ylläpitää talouskasvua. Suomessakin tuloerot kasvoivat viime vuonna lähinnä myyntivoittojen ja osinkotulojen lisääntymisen seurauksena, kertoo Tilastokeskus.

Vain ökyrikkaiden kasvava verottaminen ei kuitenkaan Kennyn mukaan riitä tasaamaan globaalia epätasa-arvoa. Eikä hänestä tunnu tärkeimmältä prioriteetilta verottaa Pohjoisen poskettoman rikkaita, jotta voidaan auttaa Pohjoisen keskiluokkaa, joka on "vain" hyvin rikas.

"Nyt ei ole kyse siitä, että pitäisi verottaa ylintä prosenttia keskimmäisen 60 prosentin hyödyksi, vaan siitä, että pitäisi verottaa keskimmäistä 60 prosenttia, jotta voidaan auttaa alinta 20 prosenttia", Kenny kirjoittaa. "Ja siitä, että rikkailla ja köyhillä maailmanlaajuisesti on pääsy perusterveydenhuoltoon ja koulutukseen, joilla on hyvin todennetut vaikutukset tulotasoon ja tuottavuuteen. Se hyödyttäisi myös länsimaiden keskiluokkaa. Jos yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset haluavat nostaa itsensä taantumasta viennillä, tarvitaan rikkaita kuluttajia muualla."

 

Esa Salmisen kuva

Esa Salminen

Kirjoittaja työskentelee Kepan uutistoimituksen ja Maailman Kuvalehden toimitussihteerinä.