Uutinen

Maailman Äidit 2003 -raportti listaa muuttujat äitien turvallisuudelle

Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön vuotuisessa raportissa todetaan, että kriisialueiden avustusoperaatioissa tulisi nykyistä tehokkaammin ottaa huomioon juuri äitien erityistarpeet.
Eija Palosuo
6.5.2003

Eri puolilla maailmaa on tänä päivänä käynnissä yli 40 konfliktia, ja valtaosa niissä kuolleista, loukkaantuneista, kodittomiksi jääneistä ja traumoja saaneista on naisia ja lapsia. Pelastakaa Lapset -järjestön Maailman Äidit 2003 -raportin mukaan siviilien turvallisuus on pahiten uhattuna Kongon, Sierra Leonen, Afganistanin, Angolan ja Burundin sodissa ja konflikteissa. Myös viimeaikaiset konfliktit Irakissa, Norsunluurannikolla ja Israelissa ovat tuntuvasti lisänneet naisten ja lasten suojelun tarvetta.

Raportin perustana on taulukko, joka mittaa nimenomaan naisten ja lasten konflikteissa tarvitsemaa suojelua, ja on siinä ensimmäinen laatuaan. Tarkastelun kohteeksi otettuja osa-alueita on kuusi: suojelu seksuaaliselta väkivallalta ja fyysiseltä vahingoittamiselta, suojelu ihmiskaupalta ja prostituutiolta, lasten suojelu armeijaan rekrytoimiselta, suojelu psyykkiseltä traumalta, suojelu perheiden rikkoutumiselta sekä pakolaisten ja evakkoon lähteneiden suojelu pakolaisleireillä.

Taulukosta käy ilmi, kuinka hyvin maailmanyhteisö vastaa näihin suojelun osa-alueisiin. Ensin määritellään joukko tunnettuja strategioita ja ohjelmia, jotka tiedetään tehokkaiksi toimintavaihtoehdoiksi, sen jälkeen arvioidaan kuinka hyvin niitä on kullakin alueella toteutettu suhteessa tarpeeseen.

Eräs raportin johtopäätöksistä on se, että suurin osa kriisiavusta kohdistetaan nykyisin välittömään hengissäpysymiseen ja sodan pahimpien tuhojen hoitoon, jolloin äitien ja lasten erityistarpeita ei riittävästi oteta huomioon. Useammin kuin varsinaisen sodan seurauksena naiset konfliktialueilla kuolevat nälkään, ehkäistävissä oleviin tauteihin ja synnytyksen komplikaatiohin, toteaa raportti. Myös pakolaisleireillä tulisi nykyistä enemmän kohdistaa huomiota seksuaaliterveyden ongelmiin ja raskauksiin.
 

Suomi viidentenä äitien hyvinvointivertailussa



Raportissa verrataan lisäksi äitien ja lasten hyvinvointia 117 maassa, joista 43:ssa joko käydään parhaillaan konflikteja tai joissa konfliktit ovat äskettäin päättyneet. Naisten osalta luokitusperusteina tarkastellaan kuolleisuutta synnytyksissä, ehkäisymahdollisuuksia, lääkäriavun saatavuutta synnytyksiin, raskaana olevien terveyttä, lukutaitoa sekä naisten osuutta maan hallinnossa.

Kärkeen sijoittuvat Pohjoismaat, joista ensimmäisenä on Ruotsi. Suomi yltää sijalle 5. Perää pitää Nigeria, jossa vain 16 prosenttia synnytyksistä tapahtuu lääkäreiden valvonnassa, 4 prosenttia naisista käyttää ehkäisyä ja naisen riski kuolla synnytykseen elämänsä aikana on 600 kertaa suurempi kuin Ruotsissa.

Raportin johdosta Pelastakaa Lapset esittää, että Suomen virallisen hätäavun sisälle perustettaisiin Naisten ja Lasten suojelurahasto, ja että neljännes Suomen 40 miljoonan euron humanitaarisesta avusta ohjattaisiin suoraan naisten ja lasten hyväksi tehtävään työhön. Järjestö esittää myös, että hallitus laatisi toimintaohjelman naisten ja lasten suojelemiseksi sodissa ja katastrofeissa.

Raportissa korostetaan, että yksi parhaista tavoista varmistaa lasten hyvinvointi on kohdistaa apu heidän äiteihinsä - mikä pätee yhtä hyvin rauhan kuin sotien ja konfliktien aikoina.

Lisää tietoa



Maailman Äidit 2003 -raportti (pdf-muodossa)