Uutinen

Maailma vs. Pankki: Vaihtoehtoja on - myös kehitysmaiden hallituksilla

Maailmanpankki ei yksin päätä, käytetäänkö sen lainaamat rahat köyhien hyväksi: myös kehitysmaiden hallituksilla on keskeinen rooli, muistutettiin järjestöjen "oikeusistunnossa" Haagissa.
Sanna Jäppinen
17.10.2007
Sanna Jäppinen
071016sjappinen_wbtuomioistuin.jpg Maailmanpankin sisäiseen arviointiryhmään kuulunut hollantilaispoliitikko Maartje van Putten ja intialainen kansalaisaktiivi Medha Patkar antoivat Haagissa tuomion Maailmanpankin toimista.

Maailmanpankin perustehtävä, köyhyyden vähentäminen, ja sen suosima menetelmä eli vapaakaupan edistäminen ovat pahasti ristiriidassa, kiteytettiin eurooppalaisten kansalalaisjärjestöjen Maailmanpankki-verkoston Haagissa 15. lokakuuta järjestämän "tuomioistuimen" päätteeksi.

Pohjaa väitteelle saatiin eri puolilta maailmaa - Malawista, Malista, Nicaraguasta, Nigeriasta ja Perusta - saapuneiden todistajien lausunnoista. Todistusaineiston perusteella istunnon viisihenkinen asiantuntijapaneeli valmistelee lähipäivien aikana lopullista tuomiotaan eli Maailmanpankille annettavaa vetoomusta ennen pankin 20.-22. lokakuuta pidettävää vuosikokousta.

Todistajien ohella istunnon runsas yleisöjoukko osallistui aktiivisesti keskusteluun.

"Niitäkin oli, jotka vaativat pankin lakkauttamista heti, mutta suuri enemmistö haluaa pikemminkin muutoksia", arvioi asiantuntijapaneeliin kuulunut Maartje van Putten, hollantilainen poliitikko sekä Maailmanpankin oman arviointiryhmän entinen ja Afrikan kehityspankin arviointiryhmän nykyinen jäsen.

"Nyt on oikea hetki vaatia uudistuksia, sillä pankin sisällä on menossa muutosprosessi, ja pankki tulee muuttumaan joka tapauksessa", hän totesi. Van Putten muistutti, että pankki syntyi toisen maailmansodan jälkeen Euroopan jälleenrakennuspankiksi - ja samalla vauhdittamaan Yhdysvaltain markkina-alueen laajenemista. Pankin siirrrettyä painopisteensä 1960-luvulta lähtien kolmanteen maailman ja köyhyyden vähentämiseen on ääneen lausumaton tausta-ajatus säilynyt ennallaan, ja valtasuhteet ovat jääneet heijastamaan mennyttä maailmaa.

Yhdysvaltain intressissä ei edelleenkään ole muuttaa instituution toiminta-ajatusta esimerkiksi selkeämmin avunantajarooliin pankkitoiminnan kustannuksella, van Putten sanoo. Hänen mukaansa muutosten aikaansaamiseksi onkin suunnattava katse ensi sijassa Euroopan hallituksiin.

Yksi malli ei sovi kaikille

Asiantuntijapaneelia johtanut italialainen parlamentaarikko Francesco Martone pohti tuomioistuimen päätteeksi, pitäisikö Maailmanpankki-kritiikissä muuttaa painotusta.

"Ehkä pankilta ei kannata vaatia varsinaisesti hyviä tekoja, mutta sitä voimme odottaa, ettei se ainakaan olisi esteenä, jos hallituksilla ja kansalaisilla on rakentavia, pankin omasta linjasta poikkeavia ehdotuksia", hän totesi.

Vaihtoehtoisten toimintatapojen etsiminen "yksi talouspoliittinen malli sopii kaikille" -ajattelun sijaan tulee olemaan yksi tuomioistuimen keskeisistä vaatimuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa paitsi talouspoliittisten lainaehtojen lieventämistä myös esimerkiksi sitä, että pankin pitää kehittää menetelmiä, joilla kansalaisyhteiskunnan todellinen kuuleminen ja hankkeiden aiheuttamien yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi muuttuisi nykyistä kiinteämmin osaksi toimintaa.

Lisäksi tuomiossa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että ainakaan peruspalvelujen ja elintärkeiden resurssien, kuten veden ja ruokatuotannon kohdalla pankki ei saisi jatkossa tarjota vakiolääkkeitään eli yksityistämistä ja vapaakauppaa.

"Peruspalveluiden on tarkoitus toimia yhteisen hyvän eteen, ei tuottaa voittoa", muistutti asiantuntijapaneeliin kuulunut intialainen Medha Patkar, vaihtoehtonoblina tunnetun Right Livelihood -palkinnon saanut National Alliance of People's Movements -liikkeen perustaja.

Hallituksilla loppupeleissä vastuu kansalaisista

Todistajanlausuntojen perusteella kävi selvästi ilmi, että monissa tapauksissa syytetyn penkkiä ei olisi kannattanut varata yksin Maailmanpankille: usein rinnalle olisi mahtunut ainakin kehitysmaan hallitus, joka ei omilla päätöksillään ole ajanut köyhimpien etua tai kuunnellut kehityssuunnitelmia tehtäessa kansalaisten vaatimuksia.

Kolmantena tekijänä mukana ovat monikansalliset yritykset, kuten vaikkapa Länsi-Afrikan maakaasuputken rakennushankkeessa. Öljyjätit Shell ja Texaco ovat olleet vahvasti muokkaamassa koko alueen energiasektoria jo vuosikymmeniä - Maailmapankin ja esimerkiksi Nigerian hallituksen salliessa ohjailun.

"Täytyy muistaa, että Maailmanpankki on osa kansainvälistä järjestelmää, jossa on jotakin pahasti vialla. Meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan koko prosessiin niin, että köyhät selviävät voittajina", Maartje van Putten totesi.

Vaikka pankki rajaa lainaehdoillaan kehitysmaiden hallitusten poliitista liikkumavaraa, rohkaisevaa lienee, että omienkin linjanvetojen tekeminen on mahdollista. Hallituksen roolin merkityksestä positiivisessa mielessä kertoi malawilainen todistaja Collins Magalasi.

Malawissa hallitus päätyi muutama vuosi sitten nälkäkriisin keskellä sanomaan pankin lainaehdoille ei, koska sen mielestä yksityistämispolitiikka toimi tarkoitustaan vastaan eli ruokaturvaa heikentäen. Hallitus päätti jatkaa omalla linjallaan tukien köyhimpiä maanviljelijöitä, ja lopputuloksena maa tuottaa tällä hetkellä ruokaa vientiin asti.

Epäoikeutetut ja ekologiset velat esiin

"Mistä se sitten kertoo, että jotkut hallitukset ajavat köyhien etua ja toiset eivät", Maartje van Putten kyseli ja vastasi itse: "Yksinkertaisesti huonosta hallinnosta ja korruptiosta."

Tässä asiassa on syytä osoittaa Maailmanpankkia sormella sen suhteen, että se on jatkuvasti lainoittanut epädemokraattisia hallituksia ja diktaattoreita. Asiantuntijoiden vetoomuksessa tullaankin painottamaan sitä, että pankin pitäisi olla valmis tunnustamaan omat virheensä ja tällaisten velkojen epäoikeudenmukaisuus: hirmuhallitsijoiden ja -hallitusten väistyttyä velat kun jäävät edelleen maan ja sen kansalaisten kannettavaksi.

Pankin olisi tuomioistuimen mielestä syytä paneutua myös ekologisen velan käsitteeseen eli siihen, että rikkaat valtiot ovat osaltaan velkaa köyhien maiden ihmisille ja ympäristölle, jotka ovat kärsineet ulkomaisella rahalla toteutetuista hankkeista.

Ympäristö olisi otettava nykytilaa paremmin huomioon myös pankin rahoittaessa energiahankkeita. Fossiilisia polttoaineita suosivien ja samalla imastonmuutosta vauhdittavien projektien sijaan tukea olisi suunnattava enemmän uusiutuville energiamuodoille ja pienen mittakaavan energiantuotantoon - etenkin jos yhteisöt itse niin vaativat.

"Maailmanpankin nykyinen toiminta herättää vakavia epäilyjä sen sitoutumisesta Kioton sopimuksen jälkeiseen ilmastopolitiikkaan, ja on yksi esimerkki pankkia vaivaavasta 'institutionaalisesta muistimenetyksestä`", asiantuntijapaneeli arvioi. Pankki oli nimittäin itse mukana tekemässä vuonna 2004 ilmestynyttä "Extractive Industries Review" -arviota, jossa suositeltiin vaiheittain pankin tuen lopettamista fossiilisten polttoaineita hyödyntäville hankkeille.

Lisää tietoa aiheesta