Uutinen

Maailma vs. Pankki: Et sähköä saa, Nicaragua

Nicaraguassa puolet väestöstä elää sähköttä, ja pienyrittäjät menettävät energiakriisin takia suuren osan tuloistaan. Taustalla vaikuttaa Maailmanpankin vaatimus sähkösektorin yksityistämisestä. Tapausta käsiteltiin lähes samanaikaisesti kansalaisyhteiskunnan tuomioistuimissa Managuassa ja Haagissa.
Larissa Bruun Sanna Jäppinen
18.10.2007
Larissa Bruun

071018lbruun_sandra_gutierrez.jpg Sandra Gutierrez työskentelee pienessä kaupassa, joka kärsii hävikistä elintarvikkeiden pilaantuessa sähkökatkosten takia.

Nicaraguassa arkeen kuuluu pitkäksi venynyt energiakriisi: sähköä säännöstellään, katkokset kestävät parista tunnista yli puoleen vuorokauteen - ja laskut ovat silti Keski-Amerikan kalleimmat. Lisäksi noin puolet kansasta elää edelleen täysin ilman sähköä.

Kriisi johtuu pitkälti reilun kymmenen vuoden takaisista poliittisista päätöksistä, kun Maailmanpankki ja Interamerikkalainen kehityspankki IDB päättivät 1990-luvulla osana pahiten velkaantuneiden maiden HIPC-velkahelpotusohjelmaa lopettaa maan energiasektorin julkisten investointien rahoittamisen. Rahoituslaitosten linjauksen mukaan rahoituksen energiasektorille tuli löytyä houkuttelemalla maahan ulkomaisia rahoittajia yksityistämällä valtion tuotantolaitokset ja jakeluverkosto.

Nicaragua noudatti pankkien suosituksia. Aluksi vuonna 1998 yksityisille yrityksille myönnettiin oikeus perustaa sähkölaitoksia, ja näin maan piti turvata energiatarpeensa. Investoijien löytäminen sujui kohtalaisen helposti, kiitos suotuisten ehtojen, joita tarjottiin riskien vähentämiseksi. Yli 80 prosenttia tuotannosta on nykyään yksityisissä käsissä.

Nicaraguan tapaus esiteltiin Haagissa 15. lokakuuta eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen organisoimassa "tuomioistuimessa", jossa syytettiin Maailmanpankkia köyhyyden lisäämisestä vähentämisen sijaan. Nicaraguan sähkökriisi toimi esimerkkinä siitä, kuinka pankki ulottaa yksityistämistä ja kaupan vapauttamista vaativat lainaehdot myös elintärkeisiin peruspalveluihin.

"Maailmanpankki ei ehtoja asettaessaan ollut kiinnostunut siitä, pystytäänkö väestölle tarjoamaan sähköä, vaan se halusi ennen kaikkea varmistaa Nicaraguan velkojen takaisinmaksun", totesi todistajanlausunnon antanut Gonzalo Salgado nicaragualaisesta kuluttajajärjestöstä. Tosiasia kun on kuitenkin se, että esimerkiksi köyhän, usein harvaan asutun maaseudun sähköistäminen ei juuri voittoa tavoittelevia yksityissijoittajia kiinnosta.

Jakeluyhtiö Fenosa sai tuomion kansalaisilta

071018lbruun_fenosa.jpg Energian varastaminen ei ole naurun asia, muistuttaa Unión Fenosa.

 

Myös sähkön jakelu yksityistettiin vuonna 2000, ja se on nyt espanjalaisen monikansallisen Unión Fenosa -yrityksen käsissä. Fenosa ei käytännössä kilpaile kenenkään kanssa ja asettaa korkean voittomarginaalin sähkön jakelulle. Tämä marginaali sallittiin aikoinaan yritysten houkuttelemiseksi maahan.

Maailmanpankin lukujen mukaan jakelussa lisätään 61 prosenttia tuotantohintaan. Fenosa laskuttaa esimerkiksi jonkin verran ylimääräistä sähköhävikin korvaamiseksi. Vuosina 1997- 2003 hävikki kasvoi 28 prosentista 33:een - vaikka hävikin vähentäminen oli yksi yksityistämisten perusteluista.

Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa järjestettiin 13. lokakuuta Universidad Nacional Autónoma -yliopiston tiloissa kansalaisten tuomioistuin (Tribunal Permanente de los Pueblos / People's Permanent Tribunal, PPT) käsittelemään Unión Fenosan toimia maassa. Tuomion mukaan espanjalaisyritys ei ole toiminut sopimuksensa mukaan ja "tuomioistuin" suositteli, että yritys lähtisi maasta. PPT on kansalaisyhteiskunnan voimin toimiva elin, joka käsittelee ympäri maailmaa vakavia perusoikeuksiin liittyviä rikkomuksia, jotka eivät päädy virallisiin oikeuslaitoksiin.

Enrique Picado Movimiento Comunal -järjestöstä kommentoi, että ruohonjuuritason tuomio on tärkeä, koska se vahvistaa kansan protesteja espanjalaisyritystä vastaan. Tuomioistuimessa kuultiin eri puolilta maasta tulleita todistajia, jotka kertoivat kalliista laskuista ja jatkuvista sähkökatkoista sekä niiden vaikutuksista toimeentulomahdollisuuksiin.

Yhtiö on yleisen mielipiteen mukaan laiminlyönyt verkoston laajennus- ja parannuslupaukset. Hävikistä noin puolet johtuu verkoston huonosta kunnosta ja noin puolet selittyy verkostosta varastetulla sähköllä. Varkaissa käyvät sekä suuryritykset että kaikkein köyhimmät kotitaloudet, joille sähkön nykyhinta on mahdottomuus.

Keski-Amerikan kalleimmat sähkölaskut ovat niissä kolmessa maassa, jotka ovat yksityistäneet jakelun tai tuotannon. Nicaraguassa sähkö on alueen kalleinta.

"Jos nykyään jättää yhdenkin sähkölaskun maksamatta tai varastaa sähköä, voi joutua vankilaan tai menettää talonsa - Fenosalla on suurempi valta kuin kansallisella poliisilla", Gonzalo Salgado totesi Haagissa.

Pienyrittäjää ei pimeys naurata

Nicaraguan sähkökriisistä kärsivät erityisesti pienyrittäjät, kun koneet seisovat ja tuotteet pilaantuvat lämmössä, eikä omaan generaattoriin ole varaa. Nicaraguan naisyrittäjien kongressin mukaan pienyrityksissä menetetään jopa puolet mahdollisista tuloista, kun sähköä ei ole saatavilla lainkaan tai epäsäännöllisesti, kuten viimeisen puolen vuoden aikana, kriisin syvennyttyä toukokuusta lähtien.

Pienet kahvinpaahtimot, leipomot, meijerituotteita valmistavat yritykset ja työpajat eivät pysty takaamaan toimintaansa ja menettävät siksi asiakkaansa.

Sandra Gutierrez on yksi neljästä työntekijästä pienessä managualaisessa Mayra Pereira -sekatavarakaupassa.

"Näissä lämpötiloissa kaikki maitotuotteet ja monet muut tuore-elintarvikkeet menevät pilalle heti, kun sähköjä ei ole. Omistajalle tulee hävikkiä, kun päivittäin joutuu heittämään ison määrän tuotteita pois. Ja kun joudumme iltaisin myymään kynttilänvalossa, on kauppaa yritetty useamman kerran varastaa tai huijata myyjää väärällä rahalla", hän jatkaa tyypillistä pienkaupan tarinaa.

Myös terveyskeskukset ja muut palveluja tarjoavat julkiset laitokset toimivat samoin rajoitetusti vain osan päivästä.

Parannusta vaihtoehtoisista energiamuodoista?

071018lbruun_tuulivoimala.jpgHätä keinot keksii: tuulivoimala yhden perheen tarpeisiin.

Nicaraguan tammikuussa 2007 aloittanut hallitus on presidentti Daniel Ortegan johdolla lupaillut helpotusta energiakriisin muun muassa venezuelalaisen öljyn sekä Iranin ja venezuelalaisten tajoamien voimaloiden avulla.

"Vielä ei mitään kohennusta ole näkynyt, päinvastoin kriisi on pahempi kuin koskaan", toteaa Sandra Gutierrez.

Gonzalo Salgado kertoi Haagin tuomioistuimessa, että Ortega kävi hiljattain Espanjassa allekirjoittamassa sopimuksen, jolla varmistettiin yhteistyön jatkuminen Fenosan kanssa.

Salgadin mukaan yksi mahdollisuus kriisistä selviämiseen olisi kuitenkin vaihtoehtoisiin energiamuotoihin turvautuminen. Kun energiantuotantoa aikanaan yksityistettiin, ei ketään - ei julkista eikä yksityistä puolta - kiinnostanut kallis alkuinvestointi vaihtoehtoisiin energialähteisiin, vaan maahan syntyi tuontiöljyyn perustuva sähköntuotanto.

Pari kuukautta sitten Nicaraguassa oltiin tilanteessa, jossa 95 prosenttia maan energiantuotannosta oli öljystä riippuvaista. Tuotanto takkuilee, laitoksista monet ovat rapakunnossa ja öljyn kallis maailmanmarkkinahinta on viime vuosina kärjistänyt energiakriisiä entisestään.

YK:n lukujen mukaan (tiedot vuodelta 2003) Nicaraguan sähköntuotannosta normaalioloissa 72 prosenttia on öljystä riippuvaista. Muualla Keski-Amerikassa vastaavat luvut ovat pienempiä: El Salvadorissa 48 prosenttia, Hondurasissa 55 prosenttia ja Costa Ricassa, joka on erityisesti panostanut alueella mahdollisiin vaihtoehtoisiin energiantuotantomuotoihin kuten geotermiseen energiaan sekä aurinko-, vesi- ja tuulivoimaan, vain 21 prosenttia.

Nicaraguassakin olisi Salgadon mukaan tuliperäisen maaperän ansiosta paljon potentiaalia geotermisen energian hyödyntämiseen samoin kuin vesivoiman kehittämiseen.

Hänen mukaansa nyt jää nähtäväksi, miten Nicaraguan hallitus haluaa ja saa käyttää aivan hiljattain Maailmanpankilta saamansa 250 miljoonan dollarin lainan, jonka avulla on tarkoitus nostaa maan sähkösektori jaloilleen.

Lisää tietoa aiheesta