Uutinen

Maailma kylässä: Väyrynen, miten kieltää kiinalaisilta autot ja ilmastointi?

Länsimaalaisten kulutustottumukset ovat antaneet kiinalaisille ja intialaisille vaarallisen esimerkin. Siksi EU:n pitää luoda maailmalle malli myös ilmastollisesti kestävästä taloudesta, totesivat ministeri Paavo Väyrynen ja Suomen johtava ilmastopoliitikko Oras Tynkkynen Maailma kylässä -festivaalin paneelikeskustelussa.
Pasi Nokelainen
26.5.2007
Olli Kietäväinen

070546okietavainen_ilmastopaneeli.jpgPaneelikeskustelua veti Erkki Toivanen (oik.).

Maailma kylässä -festivaalin 26. toukokuuta käynnistäneessä paneelissa ilmastomuutoksen perusongelmaksi tunnistettiin länsimainen talousmalli ja kulutustapa: ympäristö ei yksinkertaisesti kestä sitä, että Aasian jättivaltioiden asukkaat hankkisivat esimerkiksi yhtä paljon autoa kuin amerikkalaiset tai ilmastoivat talonsa.

EU:n osuus maailman kasvihuonepäästöistä on enää vain noin 15 prosenttia ja putoaa koko ajan, vaikka henkeä kohti laskettu päästöt ovat moninkertaiset aasialaisiin verrattuna. Voimakkaimmin päästöt kasvavat juuri Kiinassa ja Intiassa. Yhtälön ratkaiseminen on ongelmallinen.

"Ei meillä ole oikeutta sanoa kiinalaisille ja intialaisille, että ei teillä ole oikeutta siihen, mitä meillä on", totesi ulkomaankauppa- ja kehityspolitiikasta vastaava ministeri Väyrynen.

Väyrynen ennusti arvojen murrosta

Väyrynen tarjosi yhtälön ratkaisuksi etiikkaa ja arvoja, sillä nykyinen tuotannon ja kulutuksen malli ei ole globaalilla tasolla kestävä. Hän uskoo, että teknologia tai markkinavoimat voivat olla vain osa ratkaisua.

"Onko se tärkeää, että saa kuluttaa yhä enemmän? Vai onko se tärkeämpää, että on henkistä rikkautta ja hyviä ihmissuhteita, jotka eivät maksa mitään, eivätkä kuluta luontoa?" kyseli Lapin suuri poika ja ennusti, että edessä on suuri arvojen muutos.

"Olen täsmälleen samaa mieltä Väyrysen kanssa siitä, että tältä suunnalta löytyvät ne perussyyt. Läntiset teollisuusmaat ovat rakentaneet oman aineellisen hyvinvointinsa täysin kestämättömälle polulle, ja nyt nopeasti kasvavat kehysmaat seuraavat tismalleen samaa polkua", säesti kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.).

Arvojen rinnalle tarvitaan politiikkaa. Tynkkysen mielestä suomalaisilla on aivan erityinen vastuu teollissuumaiden joukossa, sillä Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat aivan "huippuluokkaa" koko maailman mittakaavassa. Toisaalta Tynkkynen ei halu syyllistää suomalaisia liikaa.

"Asun Tampereen keskustassa, ja voin kävellä tai pyöräillä melkein joka paikkaan. Mä voin ottaa bussin sieltä näppärästi ja tulla töihin junalla. Mutta kaikkien oven edestä ei mene bussilinjaa. Kaikilla ei ole kävelymatkan päässä isoa rautatieasemaa", lateli Tynkkynen ilmeisesti cityvihreyssyytöksiä vältellen.

Tynkkysen mukaan politiikka astuu kuvaan, jotta myös muut kuin kaupunkien keskustoissa asuvat ihmiset voisivat pienentää ilmastokuormitustaan.

"Kestävistä valinnoista pitää tehdä politiikalla helppoja, hauskoja ja halpoja. Siinä vaiheessa, kun bussilinja kulkee edes muutaman kerran tunnissa ja bussilippu on halpa, luulen, että suurin osa suomalaista vähentää päästöjä ihan mielellään", totesi Tynkkynen.

Tynkkysen oma rooli on merkittävä "helppojen, hauskojen ja halpojen" ratkaisujen löytämisessä, sillä hänestä tuli viime torstaina, 24. toukokuuta Suomen ensimmäinen ilmastopoliittinen asiantuntija. Koko hallituskauden kestävän pestin ensitöinä Tynkkynen valmistelee ilmastoa ja energiapolitiikkaa käsittelevän tulevaisuusselonteon.

Ilmastonmuutos pahentaa resurssisotia Afrikassa

Kansainvälisestä ilmastopolitiikasta, esimerkiksi siitä, miten myös tähänastisen otsonikadon "toinen päätekijä" Yhdysvallat saataisiin mukaan ilmastotalkoisiin, ei paneelissa puhuttu.

Paneelin yksi osallistuja, Ilmatieteenlaitoksen varapääjohtaja Matti Alestalo muistutti ilmastonmuutoksen vaikutuksista myös muihin kehitysmaihin kuin Kiinaan ja Intiaan.

"Ilmastonmuutoksen pahimmat ongelmat siellä, missä tulvat tulevat lisääntymään rankkasateiden myötä ja siellä missä kuivuudet pahenevat sateiden vähetessä, johtavat ruoantuotannon vaikeutumiseen entisestään", totesi Alestalo.

Hänen mukaansa ilmiö pahentaa jo olemassa olevista resurssikonflikteista kumpuavia sotia ja pakolaisuutta Afrikassa. "Tämäkin puoli on muistettava koko ajan tässä keskustelussa, eikä vain tämä meidän oma omakotitaloasuminen ja kesämökkeily."

Tyypillisen esimerkki Alestalon kuvaamasta tilanteesta on Darfurin sota. Ilmastomuutos on kärjistänyt aavikoitumisen ja väestönkasvun luomaa viljelijöiden ja paimentolaisten maankäyttökiistaa.

Äskettäin Yhdysvaltain asevoimien entiset kenraalit varoittivat raportissaan, että ilmaston lämpeneminen on vakava uhka jopa maan kansalliselle turvallisuudelle.

Lisää tietoa aiheesta