Uutinen

Maailma kylässä: Vanhanen kaipaa eurooppalaista ilmastolakia

Pääministeri Matti Vanhasen mielestä Suomeen ei tarvita Ison-Britannian mallista ilmastolakia, sillä asiasta olisi sovittava EU-tasolla. Lakia vaativan Polttava Kysymys -kampanjan aktiivit ovat eri mieltä.
Henri Purje
24.5.2009
KEVIN POLLARD

Matti Vanhanen ilmastopaneelissa

Matti Vanhanen, Liz Hutchins ja Pauliina Arola ilmastopaneelissa.

Matti Vanhasen mukaan ilmastolainsäädännöstä olisi sovittava Euroopan unionin puitteissa eikä jäsenmaiden tasolla. Tällöin kaikissa jäsenmaissa noudatettaisiin yhteneväistä politiikkaa.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa on suurelta osin kyse erilasisten standardien noudattamisesta. On järkevämpää, kun sopimusjärjestelmiä on yksi 27:n sijaan, paneelikeskusteluun Maailma kylässä -festivaaleilla sunnuntaina 24. toukokuuta osallistunut pääministeri sanoi.

EU-maat ovat sitoutuneet supistamaan kasvihuonepäästöjään viidenneksellä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kriitikoiden mielestä tämä ei kuitenkaan riitä, sillä tuoreet tutkimukset osoittavat ilmastonmuutoksen olevan odotettua nopeampaa.

Iso-Britannia sääti lokakuussa 2008 ensimmäisenä valtiona maailmassa kansallisen ilmastolain, jossa määritellään, kuinka maassa siirrytään ympäristöllisesti kestävään, vähähiiliseen talousjärjestelmään.

Huomattavasti EU-tavoitteita kunnianhimoisempi laki velvoittaa Britanniaa leikkaamaan kasvihuonepäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Sen takana oli käytännössä koko parlamentti: vain kolme kansanedustajaa äänesti vastaan.

Kansalaisyhteiskunnan ja poliitikkojen lisäksi lakia kannatti myös elinkeinoelämä. Esimerkiksi maan suurin teollisuuden etujärjestö CBI uskoi sen edistävän maan kilpailukykyä.

Ilmastolakia edelsi mittava kansalaisjärjestökampanja. Vastaava hanke on tällä hetkellä käynnissä 17 Euroopan maassa. Suomessa Polttava Kysymys -otsikolla kulkevassa kampanjassa on mukana 22 järjestöä.

Kansallinen ja kansainvälinen taso täydentävät toisiaan

“Kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät merkitse mitään, elleivät valtiot sitoudu toimiin kansallisella tasolla”, Liz Hutchins Ison-Britannian Maan ystävistä vastasi Vanhaselle. Hutchinsin mielestä esimerkiksi Kioton sopimuksesta lipsuminen on tästä hyvä esimerkki.

“Lakiin kirjattu kansallinen ilmastonmuutosstrategia ei ole uhka kansainvälisille sopimuksille. Se on pikemminkin niiden ehto.”

Hutchinsin mukaan Iso-Britannia saa taloudellista hyötyä siitä, että menee tavoitteissaan muita pidemmälle. Yksi osoitus tästä on elinkeinoelämän myönteinen suhtautuminen.

Vanhanenkin tiedostaa puhtaan teknologian bisnesmahdollisuudet. Vihreä ja kestävä talous synnyttää uusia työpaikkoja. Siihen sisältyy myös paljon mahdollisuuksia vähentää globaalia köyhyyttä, hän sanoo.

Suomella on pääministerin mukaan erityisosaamista esimerkiksi energiatehokkuuden ja kestävään metsänhoidon aloilla. Tätä kokemusta olisi vietävä maailmalle nykyistä aktiivisemmin.

Aika toimia on nyt

Jotta Suomi pystyisi tekemään oman osuutensa, energiatehokkuuden lisääminen kotimaassa on ensiarvoisen tärkeää. Jollain sektoreilla, esimerkiksi rakennusalalla, voidaan päästä 60–80 prosentin leikkauksiin, pääministeri visioi.

Toisena keskeisenä tekijänä Vanhanen pitää uusiutuvan energian lisäämistä. Lähitulevaisuudessa puhdasta energiaa voidaan tuottaa saman verran kuin mitä kaikista Suomen viidestä ydinvoimalasta saadaan. Hänellä on suuria odotuksia etenkin ekologisesti kestävän biopolttoaineen sekä tuulivoiman suhteen.

Vanhanen ja Hutchins ovat samaa mieltä siitä, että tärkein kansainvälinen foorumi ilmastonmuutoksen käsittelyyn on Kööpenhaminassa loppuvuodesta järjestettävä ilmastokokous.

Vanhasen mukaan Kööpenhaminassa on pystyttävä sopimaan uudenlaisesta rahoitusarkkitehtuurista, joka sisältää sekä yksityisiä että julkisia mekanismeja ilmastonmuutokseen ehkäisystä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

Eroa mielipiteissä on siinä, että Hutchinsin mielestä valtioiden ei tarvitse odottaa kokoukseen asti. Aika toimia on tässä ja nyt.

“Tiedämme, mitä on tehtävä. Tiedämme myös, mitkä ovat toimettomuuden seuraukset”, Suomen Polttava Kysymys -kampanjaa koordinoiva Meri Pukarinen säestää.