Kenen käsissä on kehitys? -paneelissa olivat mukana Anne Tarvainen WWF Suomesta, Guilherme Francisco Nhanala Junior mosambikilaisesta Liga de ONGs em Mocambiquesta, Johanna Ursin-Escobar SYL:sta, Alex Ruchyahinduru tansanialaisesta Policy Forumista sekä Eija Ranta Helsingin yliopistosta.
Kuva:
Jaakko Virtanen
Uutinen

Maailma kylässä: Kehitystä ei synny ilman kansalaisyhteiskuntaa

Monet Afrikan maat vaurastuvat vauhdilla, mutta jos tavallisten ihmisten vaikutusmahdollisuudet omaan elämäänsä eivät parane, ei todellista kehitystä tapahdu, todettiin Kenen käsissä on kehitys? -paneelissa.
Sanna Jäppinen
25.5.2015

"Kuka päättää siitä, mitä globaalissa etelässä tehdään? Kehitysapua antavat maat vai kehitysmaat itse?" kyseli kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Kirsi Koivuporras-Masuka Kepasta Maailma kylässä -festivaalilla 24. toukokuuta.

"Avunantajat", kuittasi tansanialainen Alex Ruchyahinduru lyhyesti. Ruchyahinduru työskentelee aktiivista kansalaisuutta edistävässä Policy Forum -verkostossa, ja hän tarjosi Tansanian maakaasupolitiikan konkreettisena perusteluna vastaukselleen.

"Kun hallitus teki suunnitelmia siitä, miten Tansaniasta löytyneitä kaasuvarantoja hyödynnetään, kierrätettiin luonnos ensin avunantajamaiden suurlähetystöissä. Ei kansalaisten nähtävänä ja kommentoitavana, kuten Policy Forum oli esittänyt."

Ruchyahinduru muistutti, että vaikka kehitysmaiden hallitusten vaikutusvalta esimerkiksi kehitysavun ja luonnonvarojen käytöstä kasvaisi nykyisestä, ei ole vielä taattu, että se heijastuisi tavallisten ihmisten elämään. Yksi syy ulkopuolisten suureen valtaan esimerkiksi Tansaniassa on hänen mielestään se, että maassa ei ole riittävästi neuvotteluosaamista ja tietämystä erilaisista investointisopimuksista.

"Meillä tehdään yritysten kanssa huonoja sopimuksia, joista ei koidu hyötyä kansalle."

Järjestöt välittäjinä ruohonjuurilta hallitukseen

Miten tavalliset ihmiset sitten voitaisiin saada paremmin mukaan päätöksentekoon?

”Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli välittäjänä, kun ihmisten ääni yritetään saada kuulumaan ruohojuuritasolta hallitukselle”, Ruchyahinduru totesi.

Mosambikilaisen Liga de ONGs em Mocambique -kattojärjestön edustaja Guilherme Francisco Nhanala Junior oli samoilla linjoilla.

"Mosambikissa hallitukseen ja parlamenttiin kohdistuu paineita avunantajien suunnalta, mutta mielestäni meillä on mahdollisuus sanoa kyllä tai ei. Päätökset tapahtuvat kuitenkin vain poliitikkojen kesken, eikä kansalaisyhteiskunta ole mukana prosessissa."

Nhanala Juniorin mukaan järjestöt voivat vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa kolmen S:n avulla: sharing, supporting, strengthening.

"Järjestöt voivat jakaa kokemuksia eri puolilta maata, tukea toistensa työtä ja innostaa jäseniään toimimaan."