Uutinen

Luottolaitosten ohjeet pahensivat nälkää Malawissa

Köyhimmät viljelijät eivät pärjänneet ilman lannoitetukiaisia.
Frank Phiri
12.9.2004

IPS -- Köyhä afrikkalainen Malawi lopetti 1996 Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) määräyksestä viljelijöiden lannoiteostojen tukemisen. Seurauksena oli ruokapulaa ja suoranaista nälänhätää. Nyt tukiaiset on päätetty aloittaa uudelleen.

Malawin syyskuun alussa julkistetussa 660 miljoonan euron budjetissa on varattu lannoiteostoihin noin 20 miljoonaa.

Budjettia esitelleen presidentti Bingu wa Mutharikan mukaan tarkoitus on jakaa 50 000 tonnia lannoitetta noin kahdelle miljoonalle köyhälle perheelle.

"Nämä ihmiset elävät köyhyysrajan alapuolella, eikä heillä ole mahdollisuutta ostaa lannoitteita", hän selitti.

Mutharikan mukaan tuki toteutetaan laajentamalla eräänlaista viljelijöiden turvaverkkoa, jota Britannia aiemmin rahoitti.

Malawin hallitus koettaa nyt välttää virheet, joiden vuoksi aiemmat tukiaiset toimivat tehottomasti. Asiantuntijoiden mukaan niiden kohdentaminen oli heikkoa, ja saajien määrät heittelivät rajusti eri vuosina. Tilannetta pahensi joidenkin lannoitekauppiaiden vilpillisyys.

Malawin valtiovarainministeri Goodall Gondwe sanoo, että nyt kokeillaan uusia menetelmiä ja testataan tukiaisten tehokkuutta. Hankkeelle on saatu suostumus myös IMF:ltä, jonka Afrikan-johtajana Gondwe toimi aiemmin.

"Katsomme toimiiko tämä, ja jos se onnistuu, siitä on varmasti apua muillekin maille", hän sanoo.

Kansainvälisen lannoitealan kehityskeskuksen (IFDC) mukaan malawilaisten talonpoikien lannoitteista maksama hinta on yli kaksinkertaistunut vuoden 1998 jälkeen.

Siihen ovat vaikuttaneet Malawin kwachan devalvaatio ja lannoitteiden hintojen nousu maailmanmarkkinoilla. Hinnat ovat korkeimmillaan sitten öljykriisin jälkeisen vuoden 1974.

Esimerkiksi urea, jota Malawi tuo pääasiassa Persianlahden maista, on noussut 50 prosenttia ja saattaa ennusteen mukaan olla ensi vuonna vielä kalliimpaa.

Gondwen mukaan IMF ja Maailmanpankki asettivat takavuosina apunsa ehdoksi lannoitetukiaisten lopettamisen köyhissä eteläisen Afrikan valtioissa, koska laitosten mukaan niillä ei ollut varaa sellaiseen.

Etelä-Afrikassa toimiva Saiia-laitos julkisti elokuussa raporttinsa eteläisen Afrikan maiden kyvystä lähteä mukaan Afrikan kehitystä edistävään uuteen kumppanuusohjelmaan Nepadiin.

Raportti nosti esiin Malawin heikon ruokaturvan. Sen mukaan maatalousvaltainen maa on potenut ruokapulaa viitenä kahdeksasta viime vuodesta.

Vuosina 2001 ja 2002 useita alueen maita vaivannut ruokapula koetteli 12 miljoonaan asukkaan Malawissa kolmea miljoonaa ihmistä ja satoja kuoli aliravitsemukseen.

Kaudella 2004-2005 miljoona malawilaista tarvitsee ruoka-apua, YK arvioi. Avustusjärjestöt pitävät hallituksen päätöstä lannoitetukiaisista oikean suuntaisena. Oxfam-järjestöä Malawissa johtava Nellie Nyang'wa korostaa kuitenkin, että hankkeen on oltava kestävällä pohjalla, jotta maaperän katkeamaton hedelmällisyys turvataan.

Euroopan unionin edustaja Charles Undulu muistuttaa, että hallituksen tulisi huolehtia myös keinokastelusta, sillä pelkkä lannoittaminen ei riitä, kun sateista ei ole varmuutta.