Maailmanpankin pääjohtaja Robert Zoellick tapaamassa kyläläisiä Laosissa.
Kuva:
Maailmanpankki
Uutinen

Lisärahaa Maailmanpankin köyhimpien rahastoon

Kansainvälinen yhteisö lupasi lisää rahaa köyhimpien tukemiseen Maailmanpankin kautta. Kansalaisjärjestöt vaativat pankilta lisää läpinäkyvyyttä ja ilmastohurskastelun lopettamista.
Esa Salminen
16.12.2010

Maailmanpankin kaikkein köyhimpien maiden lainoitussiipi IDA (International Development Association) saa lisärahoitusta noin 38 miljardia euroa. Suomen osuus tästä on 256 miljoonaa, joka maksetaan seuraavan yhdeksän vuoden aikana. Rahoituksesta päätettiin neuvotteluissa Brysselissä 15. joulukuuta.

Lisärahaa haetaan säännöllisesti kolmen vuoden välein, ja nyt luvattu summa on noin 18 prosenttia suurempi kuin kolme vuotta sitten.

"Valtioiden rahoituslupaukset osoittavat tukea maailmanlaajuiselta rahoittaja- ja lainaajajoukolta, joka on tullut yhteen varmistaakseen, että näinä vaikeina aikoinakin tarjoamme toivoa ja mahdollisuuksia maailman köyhille", sanoi Maailmanpankin pääjohtaja Robert Zoellick tiedotteessaan.

Pankin kaksinainen ilmastorooli

Ulkoministeriön tiedotteen mukaan Suomi piti Maailmanpankin neuvotteluissa tärkeänä ilmastonmuutokseen liittyvien toimien vahvistamista osana köyhyyden vähentämistä. Ministeriön mukaan IDA:n rooli ilmastonmuutokseen liittyen voimistuu tällä lisärahoituksella.

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Eurodad kommentoi tuoreeltaan, ettei Maailmanpankilla tulisi olla roolia ilmastorahoituksen hallinnoinnissa.

"Maailmanpankki on likainen lainoittaja, joka saavutti tänä vuonna ennätyksen lainoissa fossiilisille polttoaineille", Eurodad tuomitsee tiedotteessaan.

Eurodadin mukaan IDA:n pyrkimykset ilmastosektorilla kalpenevat Maailmanpankin saastuvien sijoitusten rinnalla, jotka tekevät pankista merkittävän ilmastonmuutoksen aiheuttajan.

Oxfam: lisää läpinäkyvyyttä

Maailmanpankin mukaan IDA:n suurimmat ohjaavat periaatteet ovat kehitysvaikutukset ja avun tuloksellisuus.

Kehitysjärjestö Oxfam tervehti rahoitusta ilolla, mutta vaatii Maailmanpankilta näkyvyyttä siitä, mihin rahat käytetään.

"Maailmanpankki puhuu paljon vuosituhattavoitteista, mutta sen läpinäkymätön ja monimutkainen tapa mitata tuloksia tekee mahdottomaksi seurata mitä rahalla tehdään", sanoi Oxfamin tiedottaja Elizabeth Stuart.

Myös Eurodadin mukaan tämä olisi hyvä aika vaatia "pitkään roikkuneita muutoksia Pankissa". Järjestöt ovat sen mukaan vaatineet, ettei IDA:ta rahoitettaisi niin kauan kunnes Maailmanpankki tekee lainoituksestaan tehokkaampaa ja omasta organisaatiostaan legitiimimpää – eli käytännössä antaisi lisää sananvaltaa köyhimmillekin. Rikkailla mailla on Eurodadin mukaan edelleen 60 prosentin äänienemmistö. Tehokkuutta syövät lainojen ehdot, jotka vähentävät kehitysmaiden omistajuutta ohjelmista.

"Rahoittajien ei pidä nyt säästellä iskujaan – nyt pitää vaatia, että rahojen vastineeksi saadaan merkittäviä uudistuksia ja lisää läpinäkyvyyttä", vaatii Oxfamin Stuart.

Noin viidennes IDA-rahoituksesta on lahjoitusta, ja loput korottomia lainoja, joiden maksuajat ovat poikkeuksellisen pitkät, 35:stä 40 vuoteen. Suurin osa nyt sovitusta lisärahasta tulee Maailmanpankin omista varoista.