Uutinen

Lisää tietoa, reilumpaa kauppaa

Kahdeksan vuotta Suomessa toiminut Reilun kaupan edistämisyhdistys on kasvattanut räjähdysmäisesti suomalaisten tietoja maailmankaupan epäreiluudesta. Kuluttajien kiinnostus on saanut myös yritykset tarkistamaan toimiaan kehitysmaissa ja markkinoimaan itseään vastuullisina.
Esa Salminen
26.4.2006

Reilun kaupan kahvia (kuva: Reilun kaupan edistämisyhdistys)

"Yli puolet suomalaisista tuntee nykyään Reilun kaupan merkin", suitsuttaa edistämisyhdistyksen tiedottaja Heidi Korva. Suomesta tuli viime vuonna reilun kaupan nopeimmin kasvava markkina. Reilua kauppaa voidaankin sanoa järjestöjen kehitysmaatiedotuksen lippulaivaksi.

Kymmenen vuotta sitten Reilun kaupan tuotteita oli tarjolla vain maailmankaupoissa, joita silloin vielä kutsuttiin kehitysmaakaupoiksi. Vuonna 1998 perustettiin Reilun kaupan edistämisyhdistys, joka alkoi markkinoida reilun kaupan kahvia. Pian sen jälkeen seurasivat banaanit. Nyt merkin alla on yli kolmekymmentä tuotetta, ja neljä suomalaiskauppaa viidestä pitää Reilun kaupan kahvia valikoimissaan.

Isoista yrityksistä reilumpia

"Välillä kuulee sanottavan, että Reilu kauppa saa volyymiinsa nähden suhteettomasti julkisuutta", sanoo Korva, "mutta voidaan kysyä kuinka eettistä yritystoiminta tänään olisi ilman meitä."

Korvan mielestä järjestöjen tiedotustyö on saanut aikaan merkittäviä epäsuoria vaikutuksia. "Kuluttajat ovat yhä enemmän alkaneet miettiä kaupan vaikutuksia kehitysmaihin. Myös suuret yritykset ovat joutuneet tarkistamaan toimintatapojaan, tai ainakin miettimään sitä, miten toiminnasta tiedotetaan", Korva lataa.

Chiquita Nordicin maajohtaja Heidi Zühlke ei niele Korvan vihjausta järjestöjen vaikutuksesta yritystoimintaan. "Chiquita aloitti yhteistyönsä Rainforest Alliancen kanssa jo vuonna 1992 Better Banana -ympäristöprojektin merkeissä. Alun perin Rainforest Alliance otti yhteyttä Chiquitaan ja muihin banaanintuottajiin jo parisenkymmentä vuotta sitten ja ehdotti yhteistyötä", Zühlke selvittää.

Heidi Korva myöntää, että keskustelu kaupankäynnin etiikasta olisi saattanut syttyä ilmankin Reilua kauppaa. "Mutta Reilun kaupan hienous on siinä, että tavalliset kuluttajat on saatu ymmärtämään, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa. Reilu kaupankäynti on saatu lähelle ihan tavallista kaupassa taapertajaa."

On kansalaiskeskustelulla ollut vaikutusta yritysmaailmankin mielestä. "Siinä mielessä Reilu kauppa on kirittänyt Chiquitaa, että Chiquita haluaa kommunikoida toiminnastaan ja siitä, että Chiquita on vastuullinen ja eettinen banaaninviljelijä", Heidi Zühlke myöntää.

Vihollisen kanssa vuoteeseen?

Reilun kaupan alkuvuosina edistämisyhdistystä arvosteltiin kehitysmaakauppojen käytävillä siitä, että se kannusti kulutuskulttuuria ja teki yhteistyötä yritysten kanssa. Nyt vastustus on Korvan mukaan vaipunut historiaan. "Saamme maailmankaupoilta rakentavaa kritiikkiä, josta otamme opiksi. Välit ovat oikein lämpimät", Korva kehuu.

Edistämisyhdistyksen liepeille syntynyt vapaaehtoisjärjestö Reilun kaupan puolesta tuo Suomeen kesän korvilla Reilun kaupan jalkapalloja yhdessä Palloliiton ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen kanssa. Pallot on tehty Pakistanin Sialkotin laaksossa, jossa tehdään suurin osa maailman jalkapalloista. Reilun kaupan tehtailla lapsi- ja pakkotyö on kielletty.

Reilun kaupan muita uusia tuotteita ovat mehut ja viinit. Tämän vuoden tulevia uutuuksia Korva ei vielä suostu vielä paljastamaan.