Uutinen

Lisää maanomistuskiistoja Nicaraguan Karibian rannikolla

Kimmo Lehtonen
19.3.2001

Muutama vuosi sitten epämääräisillä kauppakirjoilla ja sopimuksilla Cayos Perlasin paratiisimaisia saaria Nicaraguan Karibian rannikolla nimiinsä hankkinut "mystiseksi kreikkalaiseksi liikemieheksi" tituleerattu Peter Tsoukos yrittää nyt häätää rama-intiaaneja hankkimiltaan lisämailta Punta de Aguilassa, noin viitisenkymmentä kilometriä Bluefieldsistä itään.

Punta de Aguila
Intiaanit kyselevät Peter Tsoukosin työntekijältä, millä oikeudella hän liikkuu alueella.

Cayos Perlasin saarien internetin kautta tapahtuneissa myyntipuuhissaan ristituleen joutunut Tsoukos on päättänyt olla välittämättä Nicaraguan laeista ja viranomaisista. Rama-intiaanien muutama viikko sitten alueelleen mukanaan tuomat Floridan yliopiston tutkijat ja intiaaneja lakiasioissa neuvovat Calpi-järjestön lakimiehet törmäsivät Cerro Silvan luonnonsuojelualueella Tsoukosin 15 hengen rakennusprikaatiin, jolla oli matkassa Kalashnikov-rynnäkkökiväärejä, käsiaseita ja machete-veitsiä.

Alueella oli jo käynnissä yhden talon rakennustyöt ja metsää oli rantaviivalla kaadettu jo kolmensadan metrin matkalta. Bluefieldsin pahamaineisista lähiöistä palkatun ryhmän johtaja, maatyöläinen Gerardo Lopez kertoi hämmästyneille vierailijoille, että tarkoitus on pystyttää vielä kolme taloa lisää. Myös oman lentokentän rakentaminen on Lópezin mukaan Tsoukosin rakennussuunnitelmissa.

Arvokasta maata

Peter Martinez, joka toimii Peter Tsoukosin lakimiehenä, väittää Tsoukosin omistavan kaiken kaikkiaan 150 hehtaaria maata kyseisellä luonnonsuojelualueella.

Tilanne on täysin samankaltainen kuin muutaman kymmenen kilometrin päässä Monkey Pointissa, jossa yhteisön puolustustaistelu omistusoikeudestaan maihinsa jatkuu sekavana. Molemmat paikat ovat jäämässä myös suunnitteilla olevan, valtameret yhdistävän kuivakanavan alueelle, joten odotukset maan arvonnoususta ovat molempien kiistojen taustalla.

Punta de Aguilan maa-alueet kuuluvat historiallisesti rama-intiaaneille ja he käyttävät sitä ensisijaisesti metsästykseen, hedelmien - kuten kookoksen, pijibain ja banaanien - keräilyyn ja viljelyyn. Maa-alueen menetys merkitsisi olennaista muutosta väestön elämäntavoille ja kulttuurille.

Karibian rannikkoa koskevan perustuslain pykälän mukaan yhteisöjen omistukseen kuuluvat alueen maat, rannikko, vesivarat ja metsät, joita kukaan yhteisöön kuuluva ei voi myöskään omia itselleen, myydä, lahjoittaa tai vaihtaa muuksi. Tsoukos väittää kuitenkin - kuten hän väitti Laguna de Perlasin saarten osalta - että hän on tehnyt kaupat ikivanhojen maanomistuskirjojen perusteella.

Tsoukosin hallussa olevat maakirjat ovat perua Moskitian kuningaskunnan ajalta viime vuosisadalta, jolloin alue oli vielä Englannin kuningaskunnan protektoraatti. Nicaraguan perustuslaissa vuodelta 1987 todetaan kuitenkin yksiselitteisesti, että yhteisöllisiä maita ei voi muuttaa kauppatavaraksi ja siten vanhoilla epämääräisillä maanomistuskirjoilla ei ole arvoa. Kyseisiä maa-alueita suojaavat myös maan ympäristö- ja luonnonvaroja koskevat lait.

Kepan tukeman asianajajan Maria Luisa Acostan aktiivisen työn tuloksena yhteisöjen tilanne on saanut maan lehdissä viime aikoina runsaasti huomiota. Maaliskuun puolivälissä Lisandro de Leon Mairena, maan oikeusministeriön ympäristö- ja luonnonvarojen osaston oikeusasianainen esitti Acostan valmistaman selvityksen pohjalta Tsoukosin omistusoikeuden eväämistä ja asian ottamista käsittelyyn maan oikeusistuimissa.

Saarikaupat mitätöintivaiheessa

Tiedossa ei ole tarkkaan keneltä ja millaiseen hintaan Tsoukos on maat itselleen hankkinut. Laguna de Perlasin seitsemästä palmusaaresta hänen tiedetään maksaneen pikkusumman, yhteensä 36 000 dollaria. Kun hinnan suhteuttaa siihen, millaisen kaupan hän teki pelkästään Lime Cayn saaresta - 240 000 dollaria - alkaa Tsoukosin sitkeä rakkaus rannikkoa kohtaan muuttua ymmärrettäväksi.

Saarikaupoissaan Tsoukos kuitenkin ajautui hankauksiin paikallisväestön lisäksi myös Nicaraguan viranomaisten kanssa, jotka vasta nyt, paikallisväestön puolustustaistelun saadessa kansainvälistäkin julkisuutta, ovat heränneet pohtimaan merkillisten myyntipuuhien oikeutusta. Saaren myynyt englantilaisperhekin huomasi tulleensa huijatuksi ja vaatii nyt puolestaan rahojaan takaisin Tsoukosilta.

Itse presidentti Arnoldo Aleman puuttui hämärään peliin käydessään alueella viime kuussa. Alueen kauneutta ihasteltuaan hän julisti ne osaksi maan kansallisomaisuutta, jonka tulee tulee kuulua "kaikille nicaragualaisille". Epämääräisissä lausunnoissaan Aleman antoi ymmärtää, että Tsoukos saisi "markkinahintaisen" korvauksen menetyksistään.

Laguna de Perlasin kiista on kuitenkin vielä ratkaisematta. Hallitus on tehnyt selväksi, että se ei neuvottele Tsoukosin kanssa ja että tarvittaessa se on valmis kääntymään minkä hyvänsä oikeusistuimen puoleen mitätöidäkseen kreikkalaisen omistusoikeuden.

Hallituksen kanta ei kuitenkaan tarkoita yksiselitteisesti sitä, että alueen alkuperäiskansojen oikeudet tulisivat samalla turvattua, sillä myös Nicaraguan hallituksella on suuri intohimo päästä hyödyntämään maan perustuslain alkuperäisväestölle periaatteessa turvaamia luonnonvaroiltaan rikkaita alueita.

Lue myös Kumppanin 5/00 artikkeli Nicaraguan maakiistoista:
Maakiistat kärjistyvät Nicaraguassa